Työelämän jatkuva muutos näkyy myös työsuojelussa
Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus tiedottavat
Tiedote 54/2019, 11.12.2019
Työpaikan organisaatio- ja henkilömuutokset sekä työssä jaksaminen puhututtavat työpaikoilla työsuojeluväkeä. Työsuojelun yhteistoimintaa ja työsuojelukäytäntöjä kehitetään muutosten mukana. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Noin kolmannes (36 %) työsuojeluvaltuutetuista ja lähes puolet (49 %) työsuojelupäälliköistä arvioi, että oman työpaikan työsuojelutoiminta on kehittynyt parempaan suuntaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Suunnilleen yhtä moni arvioi tilanteen säilyneen ennallaan ja vain harva katsoi kehityksen menneen huonompaan suuntaan. Monilla työpaikoilla toiminnan jatkuvuuteen liittyy työsuojelupäällikön tai -valtuutetun vaihtuminen. Lisäksi työsuojeluorganisaatiota ollaan muuttamassa joko asiantuntemusta vahvistaen tai edustettavien määrää lisäten, mikä liittyy muuhun organisaatiomuutokseen.
– Ilahduttava havainto oli, että valtaosa vastaajista näki työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteellisena ja sujuvana ja arvioi työpaikan johdon sitoutuneen työsuojeluun, toteaa asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta.
Työsuojeluväki kaipaa lisää keinoja henkilöstön jaksamisen tukemiseen
Työsuojeluhenkilöstöstä yli puolet (54 %) arvioi, että työntekijöillä on jaksamisvaikeuksia töissä. Työsuojeluvaltuutetut näkivät tilanteen selvästi huonompana kuin työsuojelupäälliköt. Avovastaustenkin perusteella psykososiaaliset tekijät liittyvät olennaisesti työsuojeluun lähitulevaisuudessa. Työssä jaksamista uhkaavat esimerkiksi resurssien vähyys johtuen eläköitymisistä, tiukasta taloustilanteesta tai työvoiman saatavuudesta.
– 61 % vastaajista katsoi, että työpaikalla on ainakin jossain määrin toimivia käytäntöjä työssä jaksamisen tukemiseksi. Huolestuttava havainto kuitenkin on, että yli kolmannes (36 %) työsuojeluhenkilöstöstä arvioi näiden toimivien käytäntöjen puuttuvan. Toisaalta työsuojelukäytäntöjä ollaan kehittämässä, esimerkiksi riskien arviointi- ja turvallisuushavaintojärjestelmien sovelluksia ollaan ottamassa käyttöön. Saadaankohan näillä sovelluksilla tavoitettua myös työssä jaksamisen kysymyksiä vai tarvitaanko niihin erilaisia keinoja, aprikoi erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta
Multitaskausta ja keskeytyksiä
Työsuojelupaneelissa kartoitettiin kognitiivisen ergonomian tilannetta. Omalla työpaikalla arvioitiin esiintyvän erityisesti multitaskausta eli usean asian tekemistä samaan ikaan, työn tekemisen jatkuvaa keskeytymistä ja työhön keskittymistä häiritseviä tekijöitä.
Avovastauksissa tuli esille, että tarve tehdä useita samanaikaisia tehtäviä liittyi esimerkiksi päällekkäisiin projekteihin, hektiseen asiakastyöhön tai muihin nopeaa reagointia edellyttäviin tehtäviin. Myös ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyvät epäselvyydet ja ristiriidat, hallitsematon tietotulva sekä keskeyttämisen kulttuuri mainittiin monissa vastauksissa.
– Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä. Nämä tekijät ovat tutkimusten mukaan myös keskeisiä työturvallisuuden ja kuormittumisen riskitekijöitä, tuotepäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin marraskuussa 2019. Kysely lähetettiin 2613:lle. Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 533. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Lisätietoja
Asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915, kerttuli.harjanne[at]ttk.fi
Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, p. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi
Tuotepäällikkö Teppo Valtonen, Työterveyslaitos, p. 046 851 6139, teppo.valtonen[at]ttl.fi
Tutustu myös
Työsuojelupaneelin nettisivut ja tulokset www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
