Työterveyslaitos vetoaa työpaikkoihin: keinot mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi on saatava käyttöön

Report this content

Työterveyslaitoksen tiedote 52/2019, julkaisuvapaa 28.11.2019 klo 14.00

Työhyvinvointi ennustaa yleistä mielenterveyttä. Työpaikoilla on keinoja, joilla työntekijöiden hyvinvointia voi parantaa. Niin esimiestä kuin työntekijää tukee ilmapiiri, jossa sekä työn vaatimukset että voimavarat huomioidaan ja yksilön työkyvyn vaihtelu hyväksytään.

Mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa jo 5,3 % bruttokansantuotteesta. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja on EU-alueen korkeimpia. Mielenterveysongelma on merkittävin lyhyttä työuraa ennustava tekijä.

– Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla, eikä tässä luvussa vielä edes ole mukana työpaikoille piiloon jäävä menetys, joka ilmenee esimerkiksi lyhyinä, alle yhdeksän päivän mittaisina poissaoloina, heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena, sanoo pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta.

Tukemalla työhyvinvointia ehkäisemme mielenterveysongelmia ja tuemme työllisyysastetta.

– Hyvinvoinnin edistäminen työssä on sekä epäkohtiin puuttumista että potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta kuvaa.

Työn imu ennustaa mielenterveyttä

Tutkimusten perusteella työn imu, eli työhön liittyvä innostus ja ilo, näyttää vaikuttavan työpaikan säilymiseen, työllistettävyyteen, toimeentuloon, uralla etenemiseen sekä työurien pituuteen. Verrattuna uupuneeseen tai stressaantuneeseen työntekijään, toistuvasti työn imua tunteva työntekijä voi paremmin sekä mieleltään että fyysisesti.

– Työpaikalle työn imua tuntevat työntekijät tarkoittavat lisää tuottavuutta, vähemmän työtapaturmia, innovatiivisuutta, proaktiivisuutta, sitoutumista ja lojaalisuutta sekä aktiivista sopeutumista muutoksiin ja myönteisiä muutosodotuksia. Näin ollen samat voimavaralähtöiset keinot edistävät sekä työhyvinvointia ja mielenterveyttä että hyvää liiketoimintaa, Hakanen kertoo.

Esimiehen toiminta vaikuttaa työntekijän mielenterveyteen

Esimiehen tapa toimia, asenne ja puhetapa vaikuttavat  työntekijöiden hyvinvointiin. Tuekseen esimies tarvitsee organisaation johtamiskäytäntöjä, ohjeistuksia ja ylemmän johdon tuen mielenterveyttä edistävälle toimintatavalle.

– Mielenterveyttä tukee johtaminen, jossa palkitaan suhteessa ponnisteluun, tuetaan työn hallinnan tunnetta ja kohdellaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta kertoo.

Tärkeää on myös tunnistaa riskitekijöitä, koska niiden vähentäminen edistää terveyttä ja työkykyä.

– Sote-alalle räätälöity Mitä kuuluu -palvelu on esimerkki laadukkaasta, tutkimusperusteisesta työhyvinvointikyselystä ja palauteportaalista. Kysely kartoittaa erityisesti työn psykososiaalista kuormitusta. Palauteportaali auttaa työyksikköä tunnistamaan tärkeimmät kehittämisen kohteet ja räätälöimään toimintaa, johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työterveyslaitos julkaisee alkuvuodesta Hyvän mielen työpaikka: työkalupakki esimiehille –verkkosivuston, jota on kehitetty yhdessä esimiesten ja mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden kanssa. Sivusto vastaa esimiesten yleisimpiin kysymyksiin mielenterveyden tukemisesta työssä. Näitä ovat esimerkiksi, miten työntekijöiden voimavaroja voi lisätä, miten mielenterveyden riskejä tunnistetaan, miten mielenterveyttä haastavia tilanteita työpaikalla ratkaistaan, miten työkykyongelman voi ottaa puheeksi ja kuinka parhaiten tukea heitä, joilla ongelmia jo on.

Lisätiedot:

pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2340

tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433

erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4041

johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426

Terve mieli terveessä työssä -tilaisuus: https://www.ttl.fi/tyoelaman-uusi-aika/

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla, eikä tässä luvussa vielä edes ole mukana työpaikoille piiloon jäävä menetys, joka ilmenee esimerkiksi lyhyinä, alle yhdeksän päivän mittaisina poissaoloina, heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena.
pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
Hyvinvoinnin edistäminen työssä on sekä epäkohtiin puuttumista että potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä.
tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos
Työpaikalle työn imua tuntevat työntekijät tarkoittavat lisää tuottavuutta, vähemmän työtapaturmia, innovatiivisuutta, proaktiivisuutta, sitoutumista ja lojaalisuutta sekä aktiivista sopeutumista muutoksiin ja myönteisiä muutosodotuksia.
tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos
Mielenterveyttä tukee johtaminen, jossa palkitaan suhteessa ponnisteluun, tuetaan työn hallinnan tunnetta ja kohdellaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos
Sote-alalle räätälöity Mitä kuuluu -palvelu on esimerkki laadukkaasta, tutkimusperusteisesta työhyvinvointikyselystä ja palauteportaalista. Kysely kartoittaa erityisesti työn psykososiaalista kuormitusta. Palauteportaali auttaa työyksikköä tunnistamaan tärkeimmät kehittämisen kohteet ja räätälöimään toimintaa.
johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos