Epäsäännölliset työajat lisäävät sairauspoissaolojen riskiä ja sydänsairauksien riskitekijöitä
Tiedote 25/2019, Julkaistavissa 16.5.2019 klo 10.00
Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset terveydenhuoltoalalta osoittavat, että epäsäännöllinen vuorotyö on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten verenpainetautiin, veren korkeaan kolesterolipitoisuuteen ja tyypin 2 diabetekseen.
Epäsäännöllinen vuorotyö lisää myös riskiä lyhyisiin 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaoloriskiä voidaan pienentää välttämällä lyhyitä työvuorovälejä, pitkiä työviikkoja ja yövuoroputkia sekä tekemällä työvuorosuunnittelu yhdessä työntekijöiden kanssa.
– Epäsäännöllisen vuorotyön terveysriskien tiedostaminen on entistä tärkeämpää, koska vuoden 2020 alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Laki laajentaa muun muassa yötyön käyttöalaa. Yötyön teettäminen on aiempaa helpompaa vuorotyössä, jaksotyöaloilla ja tilapäisesti tehtävässä yötyössä.
Jaksotyötä tehdään sote-alan lisäksi kaupan alalla sekä kuljetus-, turvallisuus-, vartiointi-, matkailu- ja ravintola-alalla. 2020 alusta jaksotyö laajenee muun muassa sosiaalipalveluihin. Jaksotyötä tehdään 2–6 viikon jaksoissa, ja kussakin jaksossa työtunnit jakautuvat epäsäännöllisesti. Tämä mahdollistaa muun muassa pitkät työrupeamat ja lyhyet työvuorojen välit.
Vuorotyö rasittaa sydäntä
Tuoreessa Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimukseen (n=61 942) perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin vuorotyön vaikutuksia sydän- ja verensuonitautien riskitekijöihin. Riskitekijöitä ovat muun muassa verenpainetauti, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja tyypin 2 diabetes. Tutkimus tehtiin kaupunkien ja suurien sairaaloiden sote-työntekijöillä. Vuorotyö lisäsi diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä kaupunkien sote-henkilöstöllä, muttei sairaaloiden työntekijöillä.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja, arvioi tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Vuorotyö lisää riskiä lyhyisiin sairauspoissaoloihin
Toisessa osatutkimuksessa sairaaloiden vuorotyöntekijöillä (n=12 156) havaittiin, että erityisesti yli 40 ja 48 tunnin työviikot, pitkät yövuoroputket ja lyhyet työvuorovälit lisäsivät riskiä 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäävät lyhyiden sairauspoissaolojen lisäksi väsymystä, työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia ja tapaturmia.
– Palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta tulee huolehtia, ettei työntekijöille kerry liikaa lyhyitä vuorovälejä, tiivistää vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
Sairauspoissaolot vähenevät, jos työntekijät voivat vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun
Työterveyslaitos on myös tutkinut, miten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vaikuttaa sairauspoissaoloihin.
– Työntekijöiden yhdessä tekemän vuorosuunnittelun aloittaminen vähensi alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosenttia työyksikkötasolla. Se myös selvästi paransi työn ja muun elämän yhteensovittamisen kokemusta, sanoo erityisasiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.
– Vaikutusmahdollisuuksilla omaan työhön ja työaikoihin on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Positiiviset vaikutukset näkyvät paitsi yksilötasolla myös alhaisempina sairauspoissaolokustannuksina yrityksissä, muistuttaa Mikko Härmä.
– Työaikojen merkitys ja uuden työaikalain vaikutusten arviointi kannattaa myös päättäjien pitää mielessä seuraavaa hallitusohjelmaa suunniteltaessa.
Esitetyt tulokset perustuvat laajoihin, Kunta-alan seurantatutkimuksen kysely- ja rekisteriaineistoihin liitettyihin päivittäisiin työaika- ja sairauspoissaolotietoihin. Työaika- ja sairauspoissaolotiedot saatiin hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden käyttämästä Titania® vuorosuunnitteluohjelmistosta vuosilta 2008-2017, yli 150 000 työntekijältä. Tutkimushankkeen (2015-2020) rahoittaa Työsuojelurahasto ja NordForsk.
Lisätietoa
Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, p. 040 544 2750, mikko.harma[at]ttl.fi
Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, p. 043 825 1392, annina.ropponen[at]ttl.fi
Jarno Turunen, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, p. 043 825 2569, jarno.turunen[at]ttl.fi
LIITE Esitykset tiedotustilaisuudessa 16.5.2019
Julkaisut
Vuorotyö ja sydänterveys:
Associations between shift work and use of prescribed medications for the treatment of hypertension, diabetes, and dyslipidemia: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health. 2019 Mar 8.
Vuorotyö ja sairauspoissaolot:
Exposure to working-hour characteristics and short sickness absence in hospital workers: A case-crossover study using objective data. Int J Nurs Stud. 2019 Mar;91:14-21.
Tutkimusraportti: Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen.
www.julkari.fi
Yötyön terveysvaikutukset -katsaus, Duodecim.-lehti 1/2019
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/1/duo14720
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
