Uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista – tutkijat päivittivät suosituksensa

Tiedote 44/2020, WOW Symposium 13.11.2020, Espoo 
Julkaistavissa 13.11.2020 klo 10

Pohjoismaiset tutkimukset osoittavat uusia yhteyksiä vuorotyön ja terveyden välillä. Yötyötä sisältävä vuorotyö on yhteydessä työtapaturmiin, sairauspoissaoloihin sekä esimerkiksi keskenmenoihin ja rintasyöpään. Terveyshaittoja voidaan ehkäistä hyvällä työvuorojen suunnittelulla. Tutkimuskonsortio on päivittänyt suositukset vuorotyön terveys- ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi.

Noin 20 prosenttia kaikista palkansaajista Euroopassa on vuorotyössä. Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen (WOW) on käytetty laajoja rekisteriaineistoja, joiden kautta on saatu uudenlaista tietoa vuorotyöstä. Hankkeesta on julkaistu yli 100 tieteellistä artikkelia.

– Pystyimme tutkimuksissamme hyödyntämään tarkkoja tietoja työaikapiirteiden yhteydestä terveyteen. Rekisteritiedot sisältävät mm. päivittäisiä tietoja sote-alan työvuoroista usean vuoden ajalta. Tämä mahdollisti aikaisempaa huomattavasti täsmällisempien suositusten laatimisen vuorotyöstä johtuvien terveysriskien vähentämiseksi, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Uudet suositukset vuorotyön suunnitteluun koskien yötyötä

Tutkijat suosittelevat lyhyempiä yövuorojaksoja ja enemmän palautumisaikaa työvuorojen välille.

• Peräkkäisten yövuorojen lukumäärä tulisi olla vähäinen, mieluiten korkeintaan 3 yötä peräkkäin.
• Lyhyitä vuorovälejä (<11 tuntia) tulisi välttää.
• Nopeat vuorokierrot (esim. 2–3 peräkkäistä yövuoroa) ovat suositeltavampia verrattuna hitaisiin vuorokiertoihin (peräkkäisiä yövuoroja 4 tai sitä enemmän).
• Raskaana olevilla naisilla ei tulisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa.
• Työntekijät tulee ottaa mukaan työvuorojen suunnitteluun. Hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin lisäävät työhyvinvointia ja vähentävät sairauspoissaoloja.

Katso kaikki WOW-hankkeen suositukset Summary of Key WOW Recommendations.

Tutkimus toi uutta näyttöä yötyötä sisältävän vuorotyön vaikutuksista rintasyöpään ja keskenmenoihin raskauden aikana

Useat WOW konsortion tutkimukset ovat selvittäneet vuorotyön yhteyttä syöpään. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontui WHO:n alaisen syöpätutkimuslaitoksen International Agency for Research on Cancer (IARC) pyynnöstä, on raportissaan tänä vuonna arvioinut, että yötyötä sisältävällä vuorotyöllä on todennäköisesti karsinogeenisia vaikutuksia ihmisiin ja se voi aiheuttaa rinta, eturauhas- ja paksusuolen syöpää.

–  Korkeatasoiset tieteelliset tutkimukset osoittavat, että yövuorojen suuri viikoittainen määrä tai pitkä kesto ovat yhteydessä kohonneeseen rintasyöpäriskiin. Toisaalta, tutkimukset, joissa yötyön määrä on ollut vähäinen, eivät ole viitanneet kohonneeseen riskiin, vahvistaa tutkija Johnni Hansen Tanskan Syöpätutkimuskeskuksesta.

Päivittäisiä työaikatietoja hyödyntänyt kansallisesti edustava tanskalainen tutkimus sairaalassa työskentelevillä naisilla osoitti, että mitä suurempi oli yövuorojen kokonaismäärä raskausviikoilla 3–21, sitä suurempi oli keskenmenoriski.

– Keskenmenoriskin vähentämiseksi raskaana olevien naisilla ei pitäisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa, toteaa professori Anne Helene Garde Tanskan työterveyslaitoksesta.

Hyvällä vuorosuunnittelulla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja tapaturmia

Työaikojen piirteiden ja työtapaturmien yhteyttä on tutkittu useissa tutkimuksissa Tanskassa, Norjassa ja Suomessa. Tanskalainen tutkimus osoitti, että tapaturmariski kohosi vain ilta- tai yövuoroja sisältävän työviikon jälkeen verrattuna päivävuoroja sisältäneeseen viikkoon.

Mitä lyhyempi väli työvuorojen välillä oli, sitä korkeammaksi todettiin tapaturmariski. Norjalainen tutkimus havaitsi, että lyhyiden vuorovälien (alle 11 tuntia työvuorojen välillä) määrä on yhteydessä työtapaturmiin ja läheltä-piti-tilanteisiin työvuoron aikana (7).

   ̶̶  Juuri julkaisussa suomalaisessa tutkimuksessa  havaitsimme, että tapaturmariski on kohonnut myös 12 tuntia tai sitä pitemmissä työvuoroissa sosiaali- ja terveydenhuollossa, toteaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

WOW tutkimukset ovat selvittäneet myös vuoropiirteiden yhteyksiä sairauspoissaoloihin. Suomalainen tutkimus osoitti, että 1 ̶̶ 3 vuorokautta kestävät lyhyet sairauspoissaolot ovat yleisimpiä pitkien työaikojen, useiden peräkkäisten yövuorojen ja alle 11 tuntia kestäneiden lyhyiden vuorovälien jälkeen.

Tanskalais-suomalainen tutkimus osoitti, että iltatyö ja viisi tai sitä useampi perättäinen yövuoro lisäsivät pitkien sairauspoissaolojen määrää erityisesti ikääntyneillä työntekijöillä.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että hyvällä vuorosuunnittelulla voidaan vähentää myös pitkiä sairauspoissaoloja, kertoo Garde.

WOW hanke, “Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen – työaikoihin liittyvien uusien toimintamallien ja ratkaisujen luominen Pohjoismaihin, (Working hours, health, well-being and participation in working life (WOW) – creating new working time models and solutions for Nordic countries) on kehittänyt tutkimuksen perustuvia työaikamalleja ja ratkaisuja terveyden, hyvinvoinnin ja työhön osallistumien lisäämiseksi. Hankkeen tutkijat Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa ovat tuottaneet jo yli 100 tieteellistä julkaisua hankkeesta. Hanketta rahoittaa NordForsk.  WOW tutkimustuloksia ja suosituksia esittelevä Työaikasymposium striimataan 13.11.2020 klo 12–15, mediatilaisuus klo 10-11. Tallenteita voi katsoa jälkikäteen.WOW Raportti: Working hours, health, wellbeing and participation in working life. Current knowledge and recommendations for health and Safety
WOW-projektin verkkosivut

Tiedotustilaisuuden esitykset

Kaikki esitykset WOW press klo 10 11

Lisätietoa:

Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. +358 40 544 2750, mikko.harma[at]ttl.fi

Anne Helene Garde, professor, National Research Centre for the Working Environment, Tanska,
puh. +45 3916 5258, ahg[at]fa.dk

Dr. Johnni Hansen, Danish Cancer Society Research Center, Tanska, puh. +45 29259193/+45 35257500, johnni[at]cancer.dk

Lähteet:
 

1. Härmä M and Karhula K (editors). Working hours, health, wellbeing and participation in working life. Current knowledge and recommendations for health and Safety. Finnish Institute of Occupational health 2020.  https://www.julkari.fi/handle/10024/140634
    

2. Garde AH, Begtrup L, Bjorvatn B, Bonde JP, Hansen J, Hansen Å M, et al. How to schedule night shift work in order to reduce health and safety risks. Scand J Work Environ Health. 2020;46(6)
    
3. IARC. Night shift work. IARC Monogr Identif Carcinog Hazards Hum: IARC; 2020. p. 1-371. 
    
4. Begtrup LM, Specht IO, Hammer PEC, Flachs EM, Garde AH, Hansen J, et al. Night work and miscarriage: a Danish nationwide register-based cohort study. Occup Environ Med. 2019;76(5):302-
    
5. Nielsen HB, Dyreborg J, Hansen ÅM, Hansen J, Kolstad HA, Larsen AD, et al. Shift work and risk of occupational, transport and leisure-time injury. A register-based case-crossover study of Danish hospital workers. Safety Science. 2019;120:728-34. 
    
6. Nielsen HB, Hansen Å M, Conway SH, Dyreborg J, Hansen J, Kolstad HA, et al. Short time between shifts and risk of injury among Danish hospital workers: a register-based cohort study. Scand J Work Environ Health. 2019;45(2):166-73. 
    
7. Vedaa O, Harris A, Erevik EK, Waage S, Bjorvatn B, Sivertsen B, et al. Short rest between shifts (quick returns) and night work is associated with work-related accidents. Int Arch Occup Environ Health. 2019;92(6):829-35. 
    
8. Härmä M, Koskinen A, Sallinen M, Kubo T, Ropponen A, Lombardi DA. Characteristics of working hours and the risk of occupational injuries among hospital employees: a case-crossover study. Scand J Work Environ Health. 2020;46(6):570-578.  
    
9. Ropponen A, Koskinen A, Puttonen S, Härmä M. Exposure to working-hour characteristics and short sickness absence in hospital workers: A case-crossover study using objective data. Int J Nurs Stud. 2019;91:14-21. 
    
10. Larsen AD, Ropponen A, Hansen J, Hansen ÅM, Kolstad HA, Koskinen A, et al. Working time characteristics and long-term sickness absence: a large register-based study of Danish and Finnish nurses. International Journal of Nursing Studies. 2020:103639.

Lisää julkaisuja löytyy hankkeen verkkosivuilta

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tiina Kaksonen, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat: