Työterveysneuvottelut tukevat työhön paluuta ja työurien pidentämistä

Tiedote 38/2019, 10.9.2019 

Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan työterveysneuvottelut koetaan tukevan työhön paluun lisäksi työurien pidentämistä. Neuvotteluissa on kuitenkin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota osapuolten tasapuoliseen osallistumiseen ja työntekijän yksityisyydensuojaan.

Suomen hallitus on esittänyt tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin. Työllisyyden nostaminen edellyttää, että työkyvyiltään erilaisia työntekijöitä tuetaan. Työterveysneuvottelut on yksi tapa tukea työhön kiinnittymistä ja työssä jaksamista.  

Työterveysneuvotteluihin osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuollon edustaja. Neuvotteluihin voi tarvittaessa osallistua muitakin, kuten ylempi esimies ja työntekijän valitsema tukihenkilö. Tavoitteena on yhdessä tukea työntekijää sovittamalla työtä hänen työkykyynsä sopivaksi niin, että se palvelee sekä työntekijää että työnantajaa.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin työterveysneuvottelut toimivat, kun työntekijä palaa esimerkiksi pitkältä sairauslomalta töihin.

-Työterveysneuvottelut sujuvat pääosin hyvin. Yhteisissä neuvotteluissa työntekijän työhön paluu suunnitellaan asteittain niin, että se tukee hänen työhön osallistumistaan. Tässä vaiheessa työntekijä saa toimeentulonsa yleensä osasairauspäivärahasta, tiivistää Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti.

Kehitettävä tasapuolista osallistumista ja yksityisyydensuojaa

Työterveysneuvotteluihin osallistujat kokevat neuvottelut hyödyllisinä, mutta tutkimus nosti esille myös kehitettävää.

- Saimme vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmillä esille uutta tietoa säännönmukaisuuksista, jotka toistuvat työterveysneuvotteluiden päätöksentekotilanteissa, kertoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Johanna Ruusuvuori.

Työterveysneuvottelujen puheenjohtajalla on tärkeä tehtävä taata tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen päätöksenteossa niin, että kaikkien osapuolten näkemykset tulevat kuulluksi.

- Puheenjohtajan kannattaa esimerkiksi jakaa puheenvuoroja niin, että neuvottelijat tuovat yksitellen esille oman kantansa. Hänen on hyvä myös muistuttaa, että päätös on sidoksissa kaikkien osapuolten osallistumiseen. Näin neuvottelijat suuntautuvat yhteisen päätöksen tekemiseen, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Hanna-Leena Ristimäki

-Työterveysneuvotteluihin osallistuu useita tahoja ja jatkossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota myös terveydenhuollon salassapitovelvollisuuteen ja työelämän yksityisuudensuojaan, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti.

Suosittu oppimisohjelma tukee neuvotteluissa onnistumista

Tutkimushankkeessa kehitettiin myös oppimisohjelma tukemaan työterveysneuvotteluiden osapuolia. Vuosi sitten julkaistuilla oppimisohjelman verkkosivuilla on vierailtu jo reilut 32 000 kertaa.

Kaikille avoimen ja maksuttoman oppimisohjelman voi ladata Työterveyslaitoksen verkkosivuilta:  https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/tyoterveysneuvottelu-ratkaisuja-tyohon/

Lisätietoa

Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
p. 030 474 2041
pirjo.juvonen-posti@ttl.fi

Johanna Ruusuvuori, sosiaalipsykologian professori, Tampereen yliopisto
p. 050 318 6151
johanna.ruusuvuori@tuni.fi

Hanna-Leena Ristimäki, tutkija, Tampereen yliopisto
p. 0400 513944
hanna-leena.ristimaki@tuni.fi

Tutkimusraportti:
Ratkaisuja työhönpaluuseen työterveysneuvottelussa : Moniaineistoinen tutkimus päätöksenteosta ja koetusta hyödystä 
Juvonen-Posti, Pirjo; Ristimäki, Hanna-Leena; Pesonen, Sanna; Weiste, Elina; Koskela, Inka; Nyman, Helena; Nukari, Eero; Ruusuvuori, Johanna (Työterveyslaitos, 2019)
http://www.julkari.fi/discover?query=ratkaisuja+ty%C3%B6h%C3%B6npaluuseen

Työterveysneuvottelut
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoterveyshuolto/tyokyvyn-tuki/tyoterveysneuvottelu

Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto. Tutkimuksessa tallennettiin videolle 14 työterveysneuvottelua ja koottiin osallistujilta kyselyiden, haastatteluiden ja dokumenttien avulla moninäkökulmainen aineisto.

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Työterveysneuvottelut sujuvat pääosin hyvin. Yhteisissä neuvotteluissa työntekijän työhön paluu suunnitellaan asteittain niin, että se tukee hänen työhön osallistumistaan. Tässä vaiheessa työntekijä saa toimeentulonsa yleensä osasairauspäivärahasta.
vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos