Datan tutkimuskäyttö eettisesti ja vastuullisesti – opas helpottaa tiedolla johtamista
Tietosuojaan liittyvät huolet työpaikoilla voivat olla esteenä tutkimusyhteistyölle, vaikka datan hyödyntäminen päätöksenteossa kiinnostaa. Työterveyslaitos on julkaissut yleistajuisen oppaan, joka helpottaa tieteellistä tutkimusta, jossa käsitellään yritysdataa ja henkilöstön henkilötietoja. Työn tekemiseen liittyvää dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti yritystoiminnan kehittämisessä sekä tieteellisessä tutkimuksessa esimerkiksi koneoppimisen ja tiedonlouhinnan avulla tai perinteisemmillä datankäsittelymenetelmillä.
Suomalaisilla työpaikoilla on runsaasti työn tekemiseen liittyvää dataa, jota ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Esteenä on usein eettisyyteen ja tietosuojaan liittyvät huolet siitä, miten henkilöstön henkilötunnisteita sisältäviä tietoja tulee käsitellä.
”Tiedolla johtaminen kiinnostaa, mutta organisaatioissa on arkuutta lähteä mukaan sellaisiin dataan liittyviin tutkimuksiin, jotka edellyttävät tietojen luovuttamista tutkimuslaitoksen käyttöön”, sanoo erikoistutkija Maria Tiikkaja Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitos on julkaissut yleistajuisen oppaan hyvistä käytännöistä, jotka tulee huomioida, kun tieteellisessä tutkimuksessa käytetään henkilötunnisteita sisältävää dataa. Opas pyrkii auttamaan sekä datan hyödyntämisestä kiinnostuneita työpaikkoja että tutkimusryhmiä ja -organisaatioita.
”Vastuullisuus ja varovaisuus työntekijöiden tietojen käsittelyssä on tärkeä ja hieno asia. Tarvitaan ohjeita, jotta varovaisuus ei kokonaan estä datan hyödyntämistä yritystoiminnan kehittämisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa”, Maria Tiikkaja sanoo.
Datatutkimusta voi tehdä vastuullisesti ja eettisesti
Datan käyttö tieteelliseen tutkimukseen on mahdollista usealla tavalla, ja myös EU:n tietosuoja-asetus on pyrkinyt edistämään sitä. Suomen tietosuojalain mahdollistama yleisen edun mukainen tutkimus tuo usein suoria hyötyjä myös datan omistavalle ja luovuttavalle organisaatiolle.
Datan avulla saadulla tutkimustiedolla voidaan oppia parantamaan prosesseja, tunnistamaan hiljaisia signaaleja sekä hyödyntämään dataa toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä jatkossa itsenäisesti työpaikoilla.
”Esimerkiksi AI Safety -tutkimushankkeessa on mukana viisi teollisuusyritystä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin työtapaturmien ja vaaratilanteiden taustatekijöitä. Selvitämme, voiko erilaisen datan yhdistely ja tiedonlouhinta tuoda uutta tietoa turvallisuusjohtamisen tarpeisiin”, Maria Tiikkaja sanoo.
Jos organisaatio harkitsee datatutkimukseen osallistumista, jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaiseen tutkimukseen dataa ollaan antamassa ja missä muodossa? Miten datan tietosuojasta huolehditaan? Miten datan tutkimuskäyttöön liittyvät riskit hallitaan? Mitkä asiat tulee kirjata sopimukseen, ennen kuin data siirtyy tutkimuslaitoksen käyttöön?
Henkilöstön edustaja on tärkeää ottaa mukaan suunnitteluun
Kun puhutaan henkilötietoja sisältävästä datasta, henkilöstö tulee ottaa mukaan tutkimusyhteistyön suunnitteluun mahdollisimman varhain.
Tiukentunut tietosuojalainsäädäntö (GDPR) ei sinällään vaadi jokaisen työntekijän vapaaehtoista suostumusta, jotta voidaan toteuttaa työntekijöiden henkilötietoja käsittelevä tieteellinen tutkimus. Jokaista datassa mukana olevaa työntekijää tulee kuitenkin tiedottaa henkilötunnisteisten tietojen käytöstä sekä oikeuksista vaikuttaa tähän käyttöön.
”Opas on nyt erittäin ajankohtainen, sillä sekä tutkijat että työpaikat ovat havainneet, että organisaatioissa kertyy suuria tietoaineistoja teknologian kehittymisen seurauksena. Johtamisen ja päätöksenteon tueksi halutaan tutkittua tietoa”, sanoo vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen Työterveyslaitoksesta.
Tutustu oppaaseen
AI Safety -hanke: turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedon louhinnalla
- AI Safety -tutkimushankkeessa pyritään konkreettisesti kehittämään koneoppimisen ja tiedonlouhinnan sovellusmahdollisuuksia turvallisuusjohtamisessa, jotta työhön liittyvien vaarojen ja niiden torjumiseen liittyvien menetelmien tunnistaminen olisi helpompaa.
- Tutkimuksessa on mukana viisi suomalaista teollisuusyritystä eri teollisuuden aloilta.
- Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja osallistujayritykset.
- Lisätietoa hankkeesta: ttl.fi/aisafety
Lisätiedot
- Maria Tiikkaja, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0069, etunimi.sukunimi@ttl.fi
- Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 040 505 4546, etunimi.sukunimi@ttl.fi
Mediapalvelut
Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto@ttl.fi
Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen@ttl.fi
Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)
Hyvinvointia työstä
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Tietoa meistä: www.ttl.fi Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin
Avainsanat: