Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportti julkaistu: suomalaisen työelämän asenteiden ja toimintatapojen muuttuminen välttämätöntä ihmisten työkyvyn ylläpitämiseksi
Tiedote 47/2020, 30.11.2020, embargo klo 11.30
Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisen työelämän ajattelu- ja toimintamallien on muututtava, jotta työntekijöiden työkyky pysyy yllä koko työuran ajan myös tulevaisuudessa. Väestörakenteen muuttuessa yhteiskunnan ja työpaikkojen on kyettävä hyödyntämään työelämän monimuotoisuus ja etenkin maahanmuuton tuoma työvoimapotentiaali nykyistä huomattavasti paremmin.
Suomalaisen työelämän ajattelu- ja toimintamallien on muututtava, mikäli työikäisen väestön halutaan olevan työkykyistä vielä vuonna 2030. Myös suomalaisen työelämän elinvoimaisuus vaatii asennemuutoksia. Asia selviää Työterveyslaitoksen tänään julkaistusta Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -skenaarioraportista, jossa kartoitettiin laajasti suomalaisen työelämän nykyisiä ja tulevia haasteita yhteiskunnan erilaisia muutosvoimia tarkastelemalla.
Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -skenaarioraportti käsittelee aihetta väestörakenteen, teknologisen, ajatus- ja toimintatapojen muutoksen sekä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Raportin avulla Työterveyslaitos tuo esiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä 2030-luvun työelämästä, jotta työelämän kehitystä koskeva nykykeskustelu voitaisiin suunnata ratkaiseviin kysymyksiin.
”Päättäjien ja vaikuttajien tehtävä on saada yhteiskunta ja suomalainen elämä sopeutumaan ja kukoistamaan muutoksen aallossa. Vaikka kaikki esittelemämme tulevaisuusskenaariot ovat olleet ainakin jossain määrin tiedossa jo aiemmin, niiden yhteisvaikutukset voivat olla yllättäviä. Raportilla haluamme kiinnittää huomiota työelämän perustavanlaatuiseen muutostarpeeseen, jotta yhteiskuntamme voi hyvin myös tulevaisuudessa”, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Muutokset haastavat suomalaisten mielenterveyden
Mielenterveys ja ihmisten jaksaminen nousevat esille lähes kaikissa raportin esittelemissä skenaarioissa. Työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn voivat vaikuttaa niin ilmastoahdistus kuin jatkuvan kehittymisen vaatimus. Työterveyslaitos ennakoi ihmisten eri elämänalueiden tärkeyden kasvun heijastuvan työssäkäyvien työ- ja yksityiselämän entistä suurempaan ylikuumentumisriskiin tulevaisuudessa.
"Näyttää siltä, että olemme saavuttamassa pisteen, jossa lähtökohtaisesti hyvät asiat, kuten itsensä kehittämisen mahdollisuudet tai mahdollisuus eri elämänalueiden yhdistämiseen, voivat ylenpalttisina kääntyä kuormitustekijöiksi. Aikapula vaivaa, elämänalueet kolisevat yhteen, kokonaisuuden hallinta vaikeutuu ja paine psyykelle kasvaa", arvioi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.
Pirstaloitunut työelämä ja sen ennakoimattomuus voivat luoda ihmisille turvattomuuden tunnetta ja aiheuttaa syrjäytymistä. Raportin mukaan myös teknologinen kehitys ja ilmastonmuutokseen liittyvät megatrendit voivat luoda lisää eriarvoisuutta työelämään.
Maahanmuutto avainasemassa väestörakenteen tasapainottamisessa
Raportissa todetaan Suomen väestörakenteen muuttuvan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana hyvinvoinnin kannalta epäedullisemmaksi, koska eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Väestörakenteen tasapainottamiseksi maahanmuutto ja ikääntyvän väestön osallistuminen työhön pitäisi saada työmarkkinoilla hyödynnettyä.
Yhteiskunnan ja työpaikkojen käytäntöjen ja asenneilmapiirin tulisi tukea entistä paremmin monimuotoisuutta, mikäli maahanmuuttajien ja ikääntyvien pärjäämistä työmarkkinoilla halutaan edistää. Ikääntyvän väestön kannalta tämä tarkoittaisi panostusta työkyvyn tukitoimiin, osaamisen kehittämiseen ja työaikajoustoihin. Kulttuurietnisen monimuotoisuuden lisäämiseksi Työterveyslaitos kuuluttaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa syrjimättömyyteen ja monimuotoisuuden johtamiseen panostetaan määrätietoisesti.
Vaikka Työterveyslaitoksen tunnistamiin tulevaisuuden näkymiin sisältyy useita uhkakuvia, raportti kuvaa myös erilaisia mahdollisuuksia, joita edistämällä työikäiset ja työpaikat olisivat elinvoimaisia 2030-luvulla.
"Kykymme uudistua seuraavan vuosikymmenen aikana ratkaisee pitkälti sen, kuinka suomalainen työelämä tuottaa hyvinvointia myös 2030-luvulla. Useista vanhoista ajattelu- ja toimintatavoista täytyy kyetä oppimaan pois. Vastaavasti osaamista, tietoa ja luovuutta on opittava hyödyntämään entistä paremmin", kertoo johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.
Skenaarioraportin voi ladata täältä.
Hyvinvointia työstä 2030 – Suomalaisen työelämän uusi suunta (ttl.fi)
Lisätiedot:
Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 040 582 4540, ari.vaananen[at]ttl.fi
Satu Lehtinen, tuottaja, Työterveyslaitos, puh. 040 527 5481, satu.lehtinen[at]ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
