Tutkimus: Digitalisaatio kasvattaa osaamisvaatimuksia ja uhkaa synnyttää digikuiluja (embargo 19.5. klo 10)
Julkaisuvapaa tiistaina 19.5.2020 klo 10, Tiedote 20/2020
Jo 93 prosenttia palkansaajista käyttää digitaalisia välineitä työssään. Välineiden käyttötavat ja sovellusten määrä kuitenkin vaihtelevat suuresti. Intensiivisimmin digivälineitä käyttävät korkeasti koulutetut toimihenkilöt. Rutiininomaisinta käyttö on työntekijäasemassa olevilla, toisen tai perusasteen koulutuksen saaneilla. Suomessa ei kuitenkaan näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, osoittavat Työterveyslaitoksen tutkimukset.
Katso tiedotustilaisuus Digitalisaatio ja työ 19.5.2020 klo 10-11 verkkolähetyksenä Työterveyslaitoksen Youtube-kanavassa.
KUTSU tilaisuuteen. Tilaisuudessa puhutaan myös koronasta ja paikalla on mm. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Vaikka digivälineiden käytön määrä ja käyttötavat vaihtelevat suuresti synnyttäen eriarvoisuutta eli nk. digitaalisia kuiluja palkansaajien keskuuteen, ovat palkansaajien kokemukset digivälineiden käytöstä työssään kokonaisuutena verraten myönteisiä, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
– Suomessa ja muissa Pohjoismaissa – Tanskaa lukuun ottamatta – ei näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista korkean ja matalan osaamisen ammatteihin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tähän lienevät vaikuttaneet pohjoismaiset koulutus- ja työmarkkinajärjestelmät, arvelee Alasoini.
– Positiivisen kehityksen edellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, kun digitalisaatio etenee tekoälyn ja älykkään robotiikan myötä, painottaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Digitalisaation vaikutuksia on tutkittu kahdessa eri hankkeessa. Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimuksessa selvitetään eroja palkansaajien digivälineiden käytössä ja osaamisessa Suomessa. Pohjoismaisessa Työn tulevaisuus -tutkimuksessa on puolestaan vertailtu ammattirakenteen muutosta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Työntekijäasemassa olevista 20 prosenttia ei käytä työssään digivälineitä
Lähes kaikki toimihenkilöt käyttävät jotain digivälinettä työssään. Sen sijaan työntekijäasemassa olevista runsas viidennes ei edelleenkään käytä työssään digivälineitä. Käyttö on muita vähäisempää nuorimpien (15-24-vuotiaat) ja iäkkäimpien (yli 55-vuotiaat) keskuudessa. Tyypillisiä ammattiryhmiä, joissa digivälineitä ei vielä työssä käytetä, ovat rakennustyöntekijät, teollisuuden prosessityöntekijät sekä siivoojat, kotiapulaiset ja avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät.
Digivälineiden käyttäjinä palkansaajat jakautuvat toisistaan selvästi eroaviin ryhmiin. Intensiivisimmin välineitä työssään käyttävät ovat yleensä korkeasti koulutettuja, heillä on hyvät digitaidot ja he kokevat käytön lisänneen mahdollisuuksiaan luovuuden käyttöön. Monet varsinkin keski-ikäiset kokevat kuitenkin teknologisen muutoksen asettavan suuria paineita osaamiselleen ja järjestelmien ongelmien usein hidastavan työtään.
Monilla rutiininomaisimmin digivälineitä hyödyntävistä on toisen tai perusasteen koulutus ja he käyttävät usein vain yhtä tai kahta sovellusta. He näkevät digitekniikan vaikutukset työssään muita vähäisempinä ja kokevat saavansa riittävästi tukea tietojärjestelmien käytössä.
Kolmas selvästi erottuva ryhmä käyttää digivälineitä työssään melko paljon, mutta ei koe osaamistaan hyväksi. He ovat huolissaan digitaitojen oppimisesta ja kokevat osaamisensa riittämättömyyden hidastavan työskentelyä. Ryhmässä on eritaustaisia palkansaajia, joiden selvin yhteinen nimittäjä on korkea ikä. He kokevat digitekniikan lisänneen työnsä kuormittavuutta
– Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimuksen jatkoanalyyseissa tuomme esiin erityisesti tämän kolmannen ryhmän tarpeita ja työpaikkojen hyviä ratkaisuja tälle ryhmälle, sanoo Alasoini.
Tutustu tarkempiin hankkeen tuloksiin liitteessä 1.
Ammattirakenne on muuttunut korkeaa osaamista painottavaan suuntaan Pohjoismaissa
Viime vuosina on puhuttu digitalisaation aikaan saamasta ammattirakenteen polarisaatiosta, jossa korkean ja matalan osaamisen ammattien määrä kasvaa ja keskitason osaamisen ammatit vähenevät.
Pohjoismaisessa hankkeessa ei löydetty merkkejä ammattirakenteen polarisaatiosta vuosina 2002–16. Korkeaa osaamisen ammattien määrä kasvoi selvästi, kun taas matalan osaamisen ammatit vähenivät eniten. Näin on etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tanskassa polarisoitumisesta sen sijaan oli näyttöä.
Ammattirakenteen muutos Suomessa
- Matalan osaamisen ammatit ovat vähentyneet selvästi. Erityisesti ovat vähentyneet toimistotyöntekijät. Matalan osaamisen ammattien puolella kasvuryhmiä ovat myyjät sekä perus- ja lähihoitajat.
- Keskitason osaamista vaativat ammatit vähentyivät vuosina 2002-16 myös hieman. Näiden rakenne on kuitenkin selvästi muuttunut. Erilaiset asiantuntija-ammatit ovat kasvaneet, kun taas perinteiset duunariammatit ovat vähentyneet (esim. konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat jne.).
- Korkean osaamisen ammatit ovat lisääntyneet. Nämä koostuvat käytännössä erityisasiantuntijoista ja johtavissa asemissa olevista.
On ennustettu, että kehittyvän tekoälyn avulla voidaan automatisoida yhä enemmän myös korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä.
– Saattaa olla, että jatkossa ammattirakenteen muutos ei noudata enää yhtä selväpiirteistä mallia. Ammatin sisältämät vaatimukset luovasta ja sosiaalisesta älykkyydestä ovat silti jatkossakin ihmisen vahvuuksia eri ammateissa koneeseen nähden, korostaa Alasoini.
Tilanne muissa Euroopan maissa vaihtelee polarisaatiokehityksen suhteen suuresti. Joissain Euroopan maissa on tapahtunut viime vuosina polarisoitumista, mutta osassa taas selvää osaamispainotteista muutosta. Kehitystä seurataan kiinnostuksella muun muassa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa (EU-OSHA), jonka yhtenä tehtävänä on ennakoida Foresight-hankkeissaan digitalisaation tuomia työelämän muutoksia. Muutokset eivät kohtele kaikkia tasapuolisesti ja ilmiö haastaa Euroopan kilpailukyvyn lisäksi myös työhyvinvointimme.
Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -projekti (2020-21) tutkii palkansaajien digitaalisten välineiden käyttöä työssä ja sitä, millaisia vaikutuksia käytöllä on. Tutkimus erottelee erilaisia käyttötaparyhmiä ja tarkastelee, kuinka digitaalitekniikan käytön hyödyt jakautuvat palkansaajien kesken. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin tilastoanalyysi, joka perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimukseen. Toisessa vaiheessa kuvaa täydennetään syventävillä haastatteluilla ja analyyseilla organisaatioista, jotka ovat menestyksellisesti estäneet digitaalisten kuilujen syntymistä henkilöstönsä keskuuteen. Kolmannessa vaiheessa etsitään keinoja, joilla palkansaajien välisiä digitaalisia kuiluja voidaan kuroa umpeen ja ehkäistä. Tutkimuksen rahoittavat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos. Tutustu tarkemmin ensimmäisen vaiheen tuloksiin liitteessä 1.
Pohjoismaisen Työn tulevaisuus -tutkimuksen (2017–20) kohteena on digitalisaation vaikutus työhön ja työmarkkinoihin Pohjoismaissa. Projektiin osallistuu noin 30 tutkijaa viidestä Pohjoismaasta. Työterveyslaitos on mukana osiossa, jossa tutkitaan digitalisaation vaikutuksia ammattirakenteeseen ja työn sisältöihin perinteisillä teollisuuden ja palvelujen toimialoilla. Projektissa tutkittiin ammattirakenteen muutosta neljässä Pohjoismaassa vuosina 2000–15 (Suomessa 2002–16) jakamalla ammatit keskipalkan mukaan viiteen yhtä suureen ryhmään ja seuraamalla muutoksia ryhmien koossa tänä aikana. Ammatin keskipalkkaa käytettiin osaamisen mittarina. Hanketta rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hankkeen loppuraportti julkaistaan syksyllä.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos. FORESIGHT-projektissa tunnistetaan uusia riskejä, arvioidaan muutosten vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä edistetään varautumista. Foresight-projektit (EU-OSHA)EU-OSHA Eurooppalaista tutkimustietoa työelämästä (Työterveyslaitos) Kampanja Työn keventämisen keinot käyttöön www.terveellinentyo.fi
Lisätiedot:
Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 564 6140, tuomo.alasoini[at]ttl.fi
irsi Ahola, johtaja, Työterveyslaitos, puh. 040 561 5692, kirsi.ahola[at]ttl.fi
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2340, antti.koivula[at]ttl.fi
LIITE 1 Digitalisaatio kaikkien kaveriksi tuloksia
LIITE 2 Mediatilaisuuden Digitalisaatio ja työ esitykset, ks. striimaus (linkki Youtubeen)
- Korona ja digitalisaatio, Antti Koivula, pääjohtaja Työterveyslaitos
- Euroopan työ- ja turvallisuusvirasto, FORESIGHT Kirsi Ahola, johtaja, Työterveyslaitos
- Tutkimustuloksia hankkeista Digitalisaatio kaikkien kaveriksi ja Työn tulevaisuus
- Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
