Tutkimus: Puolet suomalaisista palkansaajista pärjää hyvin digitalisaation kanssa työelämässä – yli neljäsosalla digikuilu uhkaa voimistaa epätasa-arvoa
Työterveyslaitoksen tuore raportti tuo uutta tietoa siitä, millaisia digihaasteita suomalaisessa työelämässä esiintyy. Tutkijat tunnistivat palkansaajista kolme haasteellista ryhmää: intensiiviset käyttäjät, huolestuneet käyttäjät ja rutiinikäyttäjät. Kukin ryhmä tarvitsee erilaisia tukitoimia digikuilun kaventamiseksi ja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.Työterveyslaitos tiedottaa 22.12.2020
Noin puolet (49,5 %) digivälineitä käyttävistä palkansaajista pärjää hyvin digitalisoituvassa työelämässä. Tuoreen Digitaaliset kuilut ja digivälineiden erilaiset käyttäjät Suomen työelämässä -
Tiedote 29/2020, 26.8.2020 Suomen tulevaisuus on työkykyisten työntekijöiden varassa. Rekrytoimme viisi väitöskirjatutkijaa vahvistamaan osaamistamme ja tekemään korkeatasoista tutkimusta työelämän ajankohtaisista aiheista.Koronakriisi on haastanut työelämää uudella tavalla, mutta kohtaamme päivittäin lukuisia muitakin esimerkkejä tulevaisuuden epävarmuudesta. Koronan lisäksi esimerkiksi mielenterveyden, osaamisen ja ikärakenteen kysymykset, digitalisaatio ja ilmastonmuutos haastavat työn tekemisen tapoja ja
Julkaisuvapaa tiistaina 19.5.2020 klo 10, Tiedote 20/2020Jo 93 prosenttia palkansaajista käyttää digitaalisia välineitä työssään. Välineiden käyttötavat ja sovellusten määrä kuitenkin vaihtelevat suuresti. Intensiivisimmin digivälineitä käyttävät korkeasti koulutetut toimihenkilöt. Rutiininomaisinta käyttö on työntekijäasemassa olevilla, toisen tai perusasteen koulutuksen saaneilla. Suomessa ei kuitenkaan näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, osoittavat Työterveyslaitoksen tutkimukset.Katso tiedotustilaisuus Digitalisaatio ja
Työterveyspäivät 8.-9.10.2019, Helsingin Messukeskus, Tiedote 44/2019, Julkaistavissa 8.10.2019 klo 11.35
Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu synnyttää laajoja tietoaineistoja, joiden avulla ihmisten oletetaan ratkaisevan yhteiskunnan ongelmia. Ihmisen ajatustyöllä on kuitenkin reunaehtoja, jotka pitää ottaa huomioon, kun tietojärjestelmiä ja tekoälyn käyttöä suunnitellaan. Ihmisen ja datan välistä yhteistyötä voidaan helpottaa yhdistämällä kognitiivisen ergonomian ja teknologian keinoja, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Tutkimus julkistettiin
Kutsu medialle
Vuoden tärkein työterveystapahtuma Työterveyspäivät pidetään 8.-9.10.2019 Helsingin Messukeskuksen Siivessä. Olemme valikoineet ohjelmasta keskeisiä nostoja medialounaalle.
Paikalla ovat mm. F-Securen toimitusjohtaja Mikko Hyppönen ja tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Lounaan jälkeen tilaisuus jatkuu mahdollisuudella seurata paneelikeskustelua ”Kenellä on valta työterveyshuollossa?”.
Työterveyspäivät kokoaa yhteen työterveyshuollon ja HR:n ammattilaiset ja -
Kutsu medialle
Vuoden tärkein työterveystapahtuma Työterveyspäivät pidetään 8.-9.10.2019 Helsingin Messukeskuksen Siivessä. Olemme valikoineet ohjelmasta keskeisiä nostoja medialounaalle.
Paikalla ovat mm. F-Securen toimitusjohtaja Mikko Hyppönen ja tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Lounaan jälkeen tilaisuus jatkuu mahdollisuudella seurata paneelikeskustelua ”Kenellä on valta työterveyshuollossa?”.
Työterveyspäivät kokoaa yhteen työterveyshuollon ja HR:n ammattilaiset ja -
Kutsu medialle
Vuoden tärkein työterveystapahtuma Työterveyspäivät pidetään 8.-9.10.2019 Helsingin Messukeskuksen Siivessä. Olemme valikoineet ohjelmasta keskeisiä nostoja medialounaalle.
Paikalla ovat mm. F-Securen toimitusjohtaja Mikko Hyppönen ja tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Lounaan jälkeen tilaisuus jatkuu mahdollisuudella seurata paneelikeskustelua ”Kenellä on valta työterveyshuollossa?”.
Työterveyspäivät kokoaa yhteen työterveyshuollon ja HR:n ammattilaiset ja -
Kutsu Työterveyslaitoksen media- ja sidosryhmätilaisuuteen
Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet lähtevät nousuun, jos osaamista ja työkykyä ei tueta eikä osatyökykyisiä siedetäAika: torstai 19.9.2019 klo 9.30–n.11
Paikka: Scandic Marski, Mannerheimintie 10, kokoushuone Ykkönen, Helsinki
Mahdollisuudet nostaa työllisyysastetta riippuvat siitä, miten tuetaan ihmisten työkykyä sekä heidän osaamistaan digitalisaation tuomissa muutoksissa. Työterveyslaitos muistuttaa, että työelämän täytyy myös sietää nykyistä paremmin osatyökykyisiä. Lisäksi työterveyshuollolla on oltava
Kutsu Työterveyslaitoksen media- ja sidosryhmätilaisuuteen
Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet lähtevät nousuun, jos osaamista ja työkykyä ei tueta eikä osatyökykyisiä siedetäAika: torstai 19.9.2019 klo 9.30–11
Paikka: Scandic Marski, Mannerheimintie 10, kokoushuone Ykkönen, Helsinki
Mahdollisuudet nostaa työllisyysastetta riippuvat siitä, miten tuetaan ihmisten työkykyä sekä heidän osaamistaan digitalisaation tuomissa muutoksissa. Työterveyslaitos muistuttaa, että työelämän täytyy myös sietää nykyistä paremmin osatyökykyisiä. Lisäksi työterveyshuollolla on oltava
Tiedote 04/2019, 22.1.2019
Runsas yhtämittainen istuminen on riski terveydelle. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi toimistotyöntekijöiden istumista ja lisäsi kevyttä liikkumista. Aktiivista istumisen tauottamista kannattaa tukea, jotta se jatkuu alkuinnostuksen jälkeen.Työterveyslaitos selvitti taukoliikuntasovelluksen käytön vaikutuksia toimistotyöntekijöiden istumiseen, fyysiseen aktiivisuuteen, yhteisöllisyyteen ja työn tuottavuuteen. Lisäksi tarkasteltiin, miten uusi toimintatapa otettiin käyttöön.
– Istumisen tauottaminen tehosti
Tiedote 02/2019, Julkaistavissa 16.1.2019 klo 10
Digitalisaatioon kohdistuu työssä sekä toiveita että pelkoja. Digitalisaation vaikutukset riippuvat suuresti siitä, kuinka digitaalitekniikkaa tosiasiallisesti sovelletaan, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Varsinainen työelämän digiloikka on vielä ottamatta.Älykäs automaatio muuttaa työtä lähivuosina. Koneilla on uusia ominaisuuksia. Ne näkevät. Ne tekevät ennusteita. Ne ymmärtävät ja tuottavat puhetta ja tekstiä jatkuvasti yhä paremmin. Myös koneiden kyky oppia kehittyy. Muutokset tuovat älykkäät koneet entistä
Tiedote 03/2019, Julkaistavissa 16.1.2019 klo 10
Työn murros on totuttu näkemään uhkana. Samalla se kuitenkin luo mahdollisuuksia nostaa työlisyyttä ja tehdä hyvinvointiyhteiskunnasta ja työelämästä entistä parempi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii työelämän kokonaisvaltaista kehittämistä. Ratkottavia keskeisiä kehittämiskohteita ovat muun muassa sosiaaliturvauudistus, digitalisaation ja tekoälyn fiksu hyödyntäminen sekä lapsi- ja perhemyönteisyyden lisääminen työelämässä.– Meidän on nähtävä työn murros mahdollisuutena tehdä hyvinvointivaltiosta parempi. Suotuisat
Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus tiedottavat 26.6.2018
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaan rajojen hämärtyminen, työn henkinen rasittavuus ja työskentely yksin nähtiin digitalisaatioon liittyvinä keskeisinä riskeinä hyvinvoinnille. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.Vastaajista jopa 90 prosenttia arvioi, että digitaalisten välineiden käyttö
Työterveyspäivät 12.-13.9.2017, Helsingin Messukeskus,Tiedote 40/2017
Työelämä on suuressa murroksessa. Digitalisaatio ja globalisaatio jylläävät ja haastavat työn tekemisen tavat, tekijät ja rakenteet. Epävarmuus tulevasta vaivaa niin päättäjiä kuin työntekijöitäkin. Jotta menestymme työelämässä jatkossakin, pitää meidän tarttua muutokseen mahdollisuutena ja kartuttaa digiosaamistamme rohkeasti. Teknologiaosaamisesta pitäisi tulla kansalaistaitomme, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula Työterveyspäivällä 12.9.2017.– Meidän pitää ymmärtää teknologiaa, jotta osaamme ostaa ja