Kasvihuonetyössä on kohonnut allergiariski
Kasvihuonetyössä on pystytty merkittävästi torjumaan kemikaalien aiheuttamia haittoja, mutta uusimman tutkimuksen mukaan työssä on myös biologisia riskitekijöitä. Tomaatti, kurkku ja kasvihuoneiden pieneliöt voivat aiheuttaa työntekijöille allergiaa. Astmaa, allergista nuhaa ja ihottumaa voidaan kuitenkin torjua pölyävien työvaiheiden minimoimisella ja suojautumalla.
Työterveyslaitos selvitti suomalaisissa tomaatti- ja kurkkukasvihuoneissa esiintyviä altistumistasoja sekä työntekijöiden allergisoitumista työympäristön kasvi- ja eläinperäisille epäpuhtauksille.
– Kasvihuonetuotanto on Suomessa teknisesti edistynyttä. Työympäristö oli tutkimissamme tomaatti- tai kurkkukasvihuoneissa erittäin siisti ja yleinen ilmanlaatu mittauksien mukaan varsin hyvä, kertoo vanhempi asiantuntija Katri Suuronen Työterveyslaitoksesta.
– Vaikka altistumistasot kasvihuoneiden pölyille olivat matalia, niihin on suhtauduttava vakavasti. Allergeenien mittaaminen on haastavaa, ja pienikin pitoisuus voi olla terveydelle haitallista, Suuronen lisää.
Selvityksen mukaan ympärivuotiseen kasvihuonetyöhön liittyykin moniin muihin töihin verrattuna lisääntynyt allergiariski.
– Tutkituista 60 prosenttia oli herkistynyt jollekin kasvihuoneen altisteelle. Noin puolet oli allergisoitunut jollekin biologiselle torjuntaeliöille, kuten petopunkeille tai -luteille. Myös itse tuotantokasveille ja pölytykseen käytetyille kimalaisille todettiin allergioita, kertoo erikoislääkäri Pirjo Hölttä Työterveyslaitoksesta.
– Yleisin oire oli nuha, jota ilmeni noin 30 prosentilla työntekijöistä. Osalla allergisoituneista työntekijöistä ei ollut mitään oireita, Hölttä jatkaa.
Pölyttömät työtavat käyttöön ja kädet suojaan
Kasvihuonetyön allergioita ja iho- ja hengitystieoireita voidaan torjua kehittämällä pölyttömiä työtapoja ja käyttämällä suojaimia.
– Pölyämistä voi vähentää esimerkiksi välttämällä kasvijätteen käsittelyä lähellä hengitysvyöhykettä. Kasvijäte voidaan vetää maata pitkin suoraan jäteastiaan tai pudottaa suoraan lattialla olevaan pussiin tai pressuille. Parhaat tavat kannattaa miettiä jokaisella työpaikalla muun riskinarvioinnin yhteydessä, kertoo Katri Suuronen.
Työntekijöiden kädet ja käsivarret tulee suojata kontakteilta kasveihin ja pölyihin. Myös hengityksensuojaimia tulee käyttää sellaisissa työvaiheissa, joissa pölyämistä ei voida muuten estää. Tällaisia ovat esimerkiksi kasvuston purku ja lehtikasojen käsittely.
Uudet ohjeistukset kasvihuoneyrityksille ja työterveyshuollolle
Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan kasvihuonealan yritystä ja yhteistyökumppaneina muun muassa Kauppapuutarhaliitto ry ja Österbottens Svenska Producentförbund. Työnantajat ovat ottaneet tutkimuksen ja sen tulokset tyytyväisinä vastaan.
– Hyvä, että saamme ohjeistuksia, miten ennaltaehkäistä työntekijöiden ja myös meidän viljelijöiden altistumisriskit, toteaa Johanna Smith Smiths Gardenista.
Työterveyslaitos on laatinut työnantajille ja työterveyshuollolle uudet ohjeistukset kasvihuonetyöhön liittyvien allergiariskien arvioimiseen ja ehkäisyyn. Kasvihuonetyöntekijöistä monet ovat ulkomaalaistaustaisia, ja heidän opastamisensa voi olla kieli- ja kulttuurierojen vuoksi haastavaa. Uuden Töissä kasvihuoneessa -animaation toivotaan olevan tässä yrittäjien apuna. Kaikki ohjeistukset löytyvät osoitteesta www.ttl.fi/kasvihuonetyo.
Biologinen torjunta kasvihuoneissa -tutkimus
- Työntekijöistä 60 prosenttia oli herkistynyt jollekin kasvihuoneen altisteelle. Puolet oli herkistynyt ainakin yhdelle torjuntaeliölle ja 40 prosenttia kasvihuonekimalaiselle. Tomaatille ja/tai kurkulle oli herkistynyt 20 prosenttia työntekijöistä.
- Työntekijöillä oli työhön liittyviä nuhaoireita 30 prosentilla, ihottumaa 20 prosentilla ja astmaoireita 14 prosentilla.
- Kasvihuonetyöhön liittyviä allergisia ammattitauteja todettiin vuosina 2001–2020 kaikkiaan 29. Osa ammattitaudeista jää todennäköisesti toteamatta.
- Tutkimukseen osallistui 120 kasvihuonetyöntekijää kahdeksasta yrityksestä.
- Tutkimus toteutettiin vuosina 2018–2021.
- Hankkeen tuloksista järjestetään kaksi webinaaria:
- Lue lisää tutkimushankkeesta: Biologinen torjunta kasvihuoneissa (2018-2021) - Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Erikoislääkäri Pirjo Hölttä, pirjo.holtta@ttl.fi, 030 474 3116
- Vanhempi asiantuntija Katri Suuronen, katri.suuronen@ttl.fi, 030 474 2576
Mediapalvelut
Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen[at]ttl.fi
Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto[at]ttl.fi
Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)
Hyvinvointia työstä
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Tietoa meistä: www.ttl.fi Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin
Avainsanat: