Työn murros haastaa uuden eduskunnan
Tiedote 03/2019, Julkaistavissa 16.1.2019 klo 10
Työn murros on totuttu näkemään uhkana. Samalla se kuitenkin luo mahdollisuuksia nostaa työlisyyttä ja tehdä hyvinvointiyhteiskunnasta ja työelämästä entistä parempi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii työelämän kokonaisvaltaista kehittämistä. Ratkottavia keskeisiä kehittämiskohteita ovat muun muassa sosiaaliturvauudistus, digitalisaation ja tekoälyn fiksu hyödyntäminen sekä lapsi- ja perhemyönteisyyden lisääminen työelämässä.
– Meidän on nähtävä työn murros mahdollisuutena tehdä hyvinvointivaltiosta parempi. Suotuisat työelämän olosuhteet luomalla houkuttelemme tuottavan työn hakeutumaan hyvinvoiviin yhteiskuntiin kuten Suomeen, esittää Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– Tulevan eduskunnan ja hallituksen pitäisikin tarttua työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hallitusohjelmassa olisi hyvä näkyä niin sosiaaliturvan uudistus, digitalisaatio kuin lapsi- perhemyönteisyyden lisääminenkin. On tärkeää pystyä tarkastelemaan näitä kokonaisuutena yli vanhojen uskomusten ja hallinnollisten raja-aitojen.
Osaamista, osallistumista ja työkykyä vahvistava sosiaaliturva
Sosiaaliturvauudistuksen keskeinen tehtävä on selventää, mihin sosiaaliturvalla pyritään. Työterveyslaitoksen mielestä sosiaaliturvassa pitää vahvistaa osaamista, osallistumista ja työkykyä.
– Meidän pitää saada liian pirstaloitunut sosiaaliturvajärjestelmämme paremmin haltuun ja löytää keinoja modernisoida prosesseja. Tarvitsemme innovaatioita, jotka tukevat kansalaisten siirtymistä työn murroksen siivittämässä muutospyörässä elämäntilanteesta toiseen, sanoo Antti Koivula, jonka valtioneuvoston kanslia on nimittänyt sosiaaliturvauudistuksen erityisselvittäjäksi..
On syytä varautua kaikki sidosryhmät kattavaan pitkäjänteiseen, parlamentaariseen ja kolmikantaiseen toteukseen. Yksittäiseen tukeen puuttuminen on turhaa, koska erilliset tuet ja palvelut eivät kommunikoi keskenään. Etenemistä varten tarvitsemme yhteisen tiekartan ja ensimmäisenä kriittisenä askeleena rohkeutta ja kärsivällisyyttä kokonaisvaltaiseen analyysiin nykytukien ja -palveluiden kohdentumisesta yksilötasolla
– Ajaudumme helposti tilanteeseen, jossa vain siirrämme asian paikasta toiseen ratkaisematta itse ongelmaa, muistuttaa Koivula.
– Uuden toimintamallin ydin pitäisi olla tietoturvaltaan vahva My Data -ajattelu, joka muodostaa alustan innovatiivisille ja yksilöllisille palveluille. My Data on uudenlainen, ihmiskeskeinen näkökulma henkilötietojen hallintaan. Se tarkoittaa, että ihminen voi itse hallita hänestä eri rekistereihin kerättyä tietoa ja sen käyttöä ja samalla toteuttaa muun muassa EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksiaan.
Yhteiskunnan on investoitava digimurroksessa sekä osaamisen että työn kehittämiseen
Digitaalisaation tärkein vaikutus työelämässä ei ole työn massiivinen automatisointi vaan sen sisällöllinen muutos. Tekoäly ja älykkäät robotit luovat mahdollisuuksia kehittää työtä siten, että ihmiset pystyvät keskittymään monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa luoviin toimintoihin. Tässä onnistuminen edellyttää panostusta sekä ihmisten osaamisen että itse työn kehittämiseen.
– Tapoja organisoida työtä tulisikin ajatella työpaikoilla rohkeasti uudelleen, kehottaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.
– Työtä tulisi kehittää tavalla, jossa hyödynnetään optimaalisella tavalla ihmisen ja kehittyvien koneiden parhaat ominaisuudet. Koneen osalta näitä ovat väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho, ihmisen osalta taas luovuus ja sosiaalinen älykkyys.
Digitalisaatio ei ole toistaiseksi näkynyt teollisissa länsimaissa vauhdittuvana tuottavuuskasvuna. Alasoini muistuttaa, että teknologiset innovaatiot ovat kautta teollisen historian vaatineet tuekseen erilaisia työelämän organisatorisia innovaatioita. Tällaisten innovaatioiden syntyä tulisi nykyisessäkin teknologisessa murroksessa edistää työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisillä kehittämisohjelmilla.
Työpaikoilla avaimet perhemyönteisyyden lisäämiseen
Nykyisen hallituksen käynnistämän lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista parantamalla. Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka rakentuu työssä ja työn ulkopuolella.
Työpaikoilla perhemyönteisyyttä lisäämällä voidaan merkittävästi parantaa työhyvinvointia, mikä hyödyttää sekä työntekijää, hänen perhettään että työnantajaa. Tulevan eduskunnan ja hallituksen pitäisikin edelleen kannustaa työpaikkoja perhemyönteisyyden lisäämiseen ja konkreettisin toimiin ryhtymiseen.
– Keinot ovat jo olemassa, ne pitää vain ottaa käyttöön, esittää ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.
– Olemme tuottaneet maksuttoman koulutusmateriaalin, jota kaikki työpaikat voivat hyödyntää omia perhemyönteisiä toimintatapoja kehittäessään.
Erityisesti huomiota asiaan on kiinnitettävä työpaikoilla, joissa tehdään vuorotyötä tai noudatetaan epätyypillisiä työaikoja. Myös yksinhuoltajien, omaishoitajien, perhevapailta palaavien ja pitkää päivää tekevien asiantuntijoiden tilanne vaatii erityistä huomiota.
Lisätiedot:
Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2341, antti.koivula[at]ttl.fi, @senatorantti
Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 564 6140, tuomo.alasoini@ttl.fi, Twitter @tuomoalasoini
Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner[at]ttl.fi, @salla_TT
LIITE: Kannanotto 16.1.2019 Kooste Työterveyslaitoksen ehdotuksista hallitusohjelmaan
Tutustu myös:
Työterveyslaitoksen ehdotukset hallitusohjelmaan –kooste (Kannanotto 16.1.2019)
Sosiaaliturva 2030 (Toimi-hanke, Valtioneuvoston kanslia)
Tiedote 16.1.2019 Työelämän varsinainen digiloikka on vielä ottamatta
Raportti Tietoa työstä: Digitalisaatiolla työn uudelleenajatteluun, Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos 2018.
Koulutusmateriaali ”Perheystävälliseksi työpaikaksi! -kouluttajan työkalupakki” tästä
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 560. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
