Asiakasväkivalta sairaala- ja terveydenhuoltohenkilöstöä kohtaan lisääntynyt

Report this content

Tiedote 57/2019, 20.12.2019

Joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi 26 prosenttia työntekijöistä (16 % vuonna 2015). Tavaroiden heittelystä raportoi puolestaan 22 prosenttia (14 % 2015). Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja 9000 työntekijää vuonna 2019.

– Neljän vuoden aikana häiriökäyttäytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskunnassa näyttäisi lisääntyneen. Tutkimuksemme mukaan eniten asiakasväkivaltaa työssään kohtasivat päivystyksen, ensiavun, psykiatrian ja vanhusten hoidon työntekijät. Kaikilla näillä aloilla asiakasväkivalta lisääntyi vuosina 2015 ja 2019, kertoo tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.

– Asiakasväkivaltaa joutuivat työssään kohtaamaan eniten nuoret työntekijät. Lyömisestä ja potkimisesta raportoi lähes puolet (45 %) alle 30-vuotiaista työntekijöistä. Vuonna 2015 näin raportoi kolmannes nuorista vastaajista (32 %). Vastaavat luvut 50-59 -vuotiailla työntekijöillä olivat noina vuosina 13 % (2015) ja 20 % (2019), kertoo erikoistutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Ikäryhmien eroja voivat selittää erot työkokemuksessa ja työtehtävissä.

Ammattiryhmistä lähi- ja perushoitajat ja sairaanhoitajat kohtasivat eniten asiakasväkivaltaa.

Myös henkinen väkivalta kasvussa

Myös asiakkaiden taholta tulevaa henkistä väkivaltaa koetaan aiempaa enemmän. Siitä raportoi 41 prosenttia nyt tehdyssä kyselyssä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 24 prosenttia.

– Asiakasväkivalta kohdistuu erityisesti ei-esimiesasemassa oleviin työntekijöihin. Heistä 42 prosenttia raportoi henkisestä väkivallasta asiakkaan taholta, kun vastaava luku lähiesimiehillä oli 32 prosenttia ja johtavassa asemassa olevilla 24 prosenttia , sanoo professori Paula Salo Turun yliopistosta ja Työterveyslaitokselta.

Pirkanmaan sairaaloissa väkivaltaa on eniten päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa

Tutkimuksessa mukanaan olleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen myöntää, että tutkimuksen tulokset vastaavat sairaanhoitopiirin käsitystä siitä, missä muodoissa väkivaltaa sairaalassa esiintyy.

Sairaaloissamme eniten väkivaltaa on päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi monissa vanhuspotilaiden hoitotilanteissa, kun hoidetaan muistisairaita tai neurologisia potilaita.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä asiakasväkivallan kasvu on ollut viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana poikkeuksellisen suurta.

Asiakkaiden ja läheisten päihteiden käyttö näyttelee ilmiössä merkittävää roolia, Ruoranen toteaa.

Väkivaltatilanteisiin voi ja pitää varautua

Työpaikan kannattaa varautua väkivaltatilanteiden varalle. Ohjeistukset pitää olla ajan tasalla ja jokaisen työntekijän on syytä tuntea nämä ohjeet ja tietää, miten mahdollisessa väkivaltatilanteessa pitää toimia.

– On tärkeää varmistua siitä, että kukaan ei joudu työskentelemään uhkaavissa tilanteissa yksin ja että hälytysmahdollisuudet ovat kunnossa, muistuttaa työpsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta.

– Ennalta on hyvä suunnitella myös, miten mahdollisesti syntyvät väkivaltatilanteet käsitellään niiden jälkeen. Jälkihoito on ensiarvoisen tärkeää työntekijöiden henkisen palautumisen näkökulmasta, sanoo Hannonen.

Työterveyslaitoksen syksyllä 2019 tekemään henkilöstön hyvinvointikyselyyn vastasi 9018 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta. Kyselylomakkeen saaneista 68 % vastasi siihen. Asiakasväkivaltaa koskeva kysely tehtiin näissä organisaatioissa edellisen kerran vuonna 2015, jolloin 8306 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 69%). Molemmat tutkimukset ovat osa Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimusta, joka on aloitettu vuonna 1997 ja johon kuluu myös Kunta10-tutkimus.

Lisätiedot 

Työterveyslaitos

Mika Kivimäki, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos ja professori Helsingin yliopisto
puh. 050 448 9300, mika.kivimaki(at)helsinki.fi

Jenni Ervasti, erikoistutkija, Työterveyslaitos
puh. 030 474 2806, jenni.ervasti(at)ttl.fi

Paula Salo, erikoistutkija Työterveyslaitos ja professori Turun Yliopisto,
puh. 030 474 7553, paula.salo(at)ttl.f
i
 

Tays

Raija Ruoranen, HR-johtaja, Tays, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, puh. 050 3294213
Tays, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Linkki Tays tiedotteeseen 20.12.2019

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia