Esimiehet tarvitsevat lisää tietoa työn ja muun elämän yhteensovittamisen järjestelyistä
Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat, Tiedote 69/2015 10.12.2015
Vain neljäsosalla työpaikoista tiedotus työn ja muun elämän järjestelymahdollisuuksista on hoidettu hyvin, osoittaa Työterveyslaitoksen työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille tekemä kysely. Eniten käytettyjä yhteensovittamisen keinoja ovat työaikajärjestelyt, kuten liukuva työaika. Verrattuna 1,5 vuoden takaiseen tilanteeseen yhteensovittaminen on kehittynyt parempaan suuntaan kolmanneksella työpaikoista.
Valtaosalla työpaikoista (n. 70 %) on työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä olemassa, varsinkin työajan joustoja käytetään paljon, kertoo tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta. Esimerkkejä joustoista ovat liukuma (65 %), työaikapankki (45 %), lomien säästäminen (67 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (52 %).
─ Esimiehet eivät kuitenkaan saa riittävästi tietoa yhteensovittamisen keinoista. 38 prosentilla työpaikoista esimiehille ja johdolle annetuissa koulutuksissa ja tiedotuksessa työntekijöiden tarpeet sovittaa yhteen työtä ja muuta elämää on huomioitu huonosti. Pienillä työpaikoilla tarpeet on huomioitu paremmin kuin suurilla.
─ Tässä tuntuukin olevan vielä runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden jaksamista ja työn tuottavuutta. Kun työntekijän ei tarvitse huolehtia kotiasioista työssä, hän voi keskittyä työhönsä ja hoitaa sen tehokkaasti.
─ Kysymys on työkyvyn ylläpidosta. Ihminen ja hänen elämäntilanteensa ovat kokonaisuus, jossa työtä ei voi enää erottaa muusta elämästä ja päinvastoin, korostaa Toppinen-Tanner.
Ikääntyvät omaiset otettava huomioon työpaikallakin
─ Varsinkin tulevina vuosina, kun ikääntyvistä omaisista huolehtiminen tulee yhä useammalle työikäiselle ajankohtaiseksi, on johdon ja päättäjien havahduttava tilanteeseen. Monella työpaikalla tilanne on uusi, eikä ikääntyvien omaisten hoitoon ole samanlaisia käytäntöjä sovittuna kuin esimerkiksi pienten lasten hoitoon. Myöskään yhteiskunnan puolelta kompensaatiota ei ole toistaiseksi saatavissa.
─ Lainsäädäntö antaa kuitenkin mahdollisuudet omaisten hoitoon, mutta asiasta on erikseen neuvoteltava ja sovittava työpaikalla. Tässä on opittavaa niin työnantajilla kuin työntekijöillä. Keskeistä on myönteinen työilmapiiri ja esimiesten tieto, taidot ja suhtautuminen, sanoo Toppinen-Tanner.
Haasteena Suomessa epätasaisesti jakautuvat perhevapaat
EU:ssa Suomi erottuu maana, jossa tehdään paljon kokoaikatyötä ja käytössä on monenlaisia joustoja.
─ Haasteenamme ovat epätasaisesti jakautuvat perhevapaat, kertoo Toppinen-Tanner. Naiset ovat pitkään vanhempainvapailla ja poissa työelämästä.
Kyselyn tulokset osoittivat, että miesvaltaisilla työpaikoilla on vaikeampi ottaa puheeksi poissaolot perhesyistä kuin naisvaltaisilla työpaikoilla. Käytäntöjä on myös huonommin kirjattu esimiesten toiminnan tueksi.
Työterveyslaitoksen kyselyyn syksyllä 2015 vastasi 2 718 työsuojelupäällikköä tai -valtuutettua. Vastanneista enemmistö (72 %) edusti yksityissektoria ja esimiesasemassa vastanneista oli noin puolet. Edellisen kerran vastaava kysely tehtiin 2014 alussa. Kysely on osa Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa (2013─2015), jossa on tutkittu, kerätty ja levitetty keinoja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen työpaikalla. Ohjelmaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja sen toteuttamisesta vastaa Työterveyslaitos.
Lisätiedot: tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner@ttl.fi
www.tyojaperhe.fi, TOP10 keinot työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
www.ttl.fi
Avainsanat:
