Kiire, kontrolli ja keskeytykset tylsistyttävät asiantuntijatöissä
Tiedote 25/2016, 19.4.2016
Tuore tutkimus työssä tylsistymisen kokemuksista haastaa perinteisen näkemyksen tylsistymisestä yksitoikkoisuuden seurauksena. Asiantuntijatehtävissä työskentelevät tylsistyvät kun työn mielekkyys katoaa. Mielekkyys voi kadota esimerkiksi jatkuvan kiireen, kontrollin tai keskeytysten vuoksi. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa haastateltiin myynnin, hallinnon, pankkitoiminnan ja hoitoalan asiantuntija- ja tukitehtävissä työskenteleviä.
− Vaikka satunnaiset tylsistymisen kokemukset ovat yleisiä ja vaarattomia, on syytä tarkkailla, ettei kokemus jää pysyväksi. Jatkuva tylsistyminen on pahoinvointia, joka jää usein piiloon, koska tylsistynyt on fyysisesti läsnä mutta henkisesti jossain muualla, sanoo tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta.
− Pahimmillaan kyse on resurssien haaskauksesta, josta kärsivät sekä organisaatio että työntekijä.
Jatkuvasti hupenevien resurssien kanssa kamppailevien organisaatioiden olisikin syytä havahtua, sanovat tutkijat. Organisaatioissa olisi korkea aika päivittää työntekijöiden mahdollisuudet hyödyntää oma osaamisensa ja työyhteisön voimavarat.
− Tylsistynyt työntekijä passivoituu, koska ei pääse käyttämään kykyjään työssään parhaalla tavalla. Stressi lisääntyy, työkyky ja tuottavuus heikkenevät. Mieleen saattaa tulla yhä useammin työpaikan vaihto tai ennenaikainen eläke, muistuttaa Harju.
Kolme tylsistymisen tyyppiä: jämähtäminen, kiihtyvyys ja epärytmisyys
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme tylsistymisen tyyppiä, joita luonnehti erilainen ajan kokemus. Ensimmäistä tylsistymisen tyyppiä kuvaa jämähtämisen kokemus, jossa työ ei vastannut omia toiveita ja vahvuuksia, koska työ oli rutinoitunutta tai tehtävissä ei ollut riittävästi itselle sopivia haasteita.
Toisen tyyppistä tylsistymistä määritti kiihtyvyyden kokemus. Työtä oli liikaa tai työlle asetettuja tavoitteita ei koettu järkevinä.
Kolmas kokemus liittyi epärytmisyyteen, joka oli seurausta erilaisista mielekkään työnteon esteistä ja rajoituksista, kuten turhalta tuntuvasta byrokratiasta ja kontrolloinnista, ongelmista yhteistyösuhteissa tai työnjaossa, tai jatkuvista keskeytyksistä työnteolle.
Tutkimus osoittaa, että tylsistymisen lähteet ja ilmenemismuodot ovat moninaiset. Myös itselle merkityksellisessä työssä voidaan tylsistyä, jos sitä ei voida tehdä mielekkäällä tavalla. Kaikkiin kolmeen tylsistymisen kokemukseen liittyi työntekijän kapasiteetin vajaakäyttö. Kykyjä ei päästy käyttämään riittävästi tai niitä ei voitu suunnata tehokkaasti.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa haastateltiin 72 työntekijää ja esimiestä. Haastateltavat työskentelivät erilaisissa myynnin, hallinnon, pankkitoiminnan ja hoitoalan asiantuntija- ja tukitehtävissä. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishanketta (www.ttl.fi/INSPI), jossa selvitettiin työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyyttä, ja niihin vaikuttavia tekijöitä suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimusta on rahoittanut TEKES.
Lisätiedot: Tutkija Lotta Harju, Työterveyslaitos, puh. 043 824 5926, lotta.harju@ttl.fi
Tieteellinen artikkeli: Lotta Harju ja Jari Hakanen (2016): An employee who was not there: a study of job boredom in white-collar work. Personnel Review, Vol. 45 Iss: 2, pp.374 – 391. doi: 10.1108/PR-05-2015-0125
Tutkija Lotta Harjun valokuva liitteenä.
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestintäassistentti
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 prosenttia tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat:
