Kokeiluja vankilassa: vangeille yhteiskäyttöiset työasemat ja vartijoiden työ näkyväksi

Sähköisen asioinnin ja digipalvelujen käytön lisäämistä sekä sähköisten järjestelmien hyödyntämistä vankilatyössä testattiin hyvin tuloksin Rikosseuraamuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteishankkeessa. Kokeiltuja käytäntöjä aiotaan levittää koulutuksen ja mentoroinnin avulla muihin vankiloihin.

Rikosseuraamuslaitos ja Työterveyslaitos tiedottavat

Työterveyslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen ARTO-hankkeessa kehitettiin lähityötä ja vankien sähköistä asiointia vankiloissa. Tietokoneet otettiin aiempaa aktiivisempaan käyttöön Hämeenlinnan vankilassa. Sähköisen asioinnin avulla autettiin vankia hoitamaan omia asioitaan ja pysymään kiinni yhteiskunnassa normaalisuusperiaatteen mukaisesti. Vangit pystyivät jo ennestään esimerkiksi soittamaan valvotusti Skype-puheluita ja opiskelemaan Moodle-ympäristössä.

– Työntekijät tarttuivat vankien sähköisen asioinnin edistämiseen ripeästi ja aikaansaivat kokeilun, josta he keräsivät ja saivat hyvää palautetta sekä vangeilta että vartijoilta. Vartijoille sähköiseen asiointiin opastaminen on uutta, ja he toivoivat lähiesihenkilöiltä rohkaisua ja ohjausta siihen, sanoo tutkimuspäällikkö Laura Seppänen Työterveyslaitoksesta.

– Sähköisen asioinnin edistämiseksi kaikkiin Risen yksiköihin on esimerkiksi nimetty vastuullinen digiohjaaja, joka voi opastaa muuta henkilökuntaa. Viimeisimpien tietojen mukaan myös osassa muita suljettuja vankiloita on jo otettu työasemat käyttöön suoraan osastoille. Lisäksi yhteistyökumppanit ovat järjestäneet vangeille digitaitokoulutusta osassa yksiköitä, Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka kertoo.

Digitalisaatio tuo vartijan työn näkyväksi

Digitalisaatio tuo vankeinhoidon työntekijöiden työn ja osaamisen monin tavoin entistä näkyvämmäksi.

Lähityökokeilussa Kylmäkosken vankilassa vartijat kirjasivat vankia koskevia tietoja aiempaa tarkemmin sähköisiin järjestelmiin, kuten vankitietojärjestelmään ja rangaistusajan suunnitelmaan. Tästä oli hyötyä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedonvälityksessä esimerkiksi silloin, kun arvioitiin vangin tarvetta kuntoutukselle.

Lähityökokeilussa uudistettiin myös vankien perehdyttämistä. Perehdyttämisen tasalaatuisuus varmistettiin uudella perehdytyslomakkeella, ja vartijat kirjasivat huomionsa ja vankien erityistarpeet sähköiseen järjestelmään.

– Kirjaaminen on vartijan työssä uutta. Keskustelua herätti se, mitä ja kuinka pitäisi kirjata, jotta siitä olisi hyötyä vangille, vankilan henkilökunnalle ja koko Rikosseuraamuslaitokselle. Kokeillun perehdytystavan koettiin tukevan valvonnan ja kuntoutuksen tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Vartijat muistuttivat myös kasvokkaisen kanssakäymisen tärkeydestä kirjaamisten rinnalla, sanoo erikoistutkija Hilkka Ylisassi Työterveyslaitoksesta.

Yhdessä kehittämisen menetelmistä oli hyötyä

Hankkeessa kahden vankilan työntekijät ideoivat ja toteuttivat kehittämiskokeiluja.

Lähityön ja sähköisen asioinnin kokeilut kytkeytyivät Rikosseuraamuslaitoksen strategisiin tavoitteisiin. ARTO-hankkeessa henkilöstön mahdollisuuksia työn kehittämiseen saatiin parannettua ja siten vahvistettua työn mielekkyyttä.

Kokeilut koettiin arvioinnissa hyödyllisiksi, ja niitä aiotaan levittää koulutuksen ja mentoroinnin avulla muihin vankiloihin.

– Toivon, että tällainen kehittämiskulttuuri lähtisi liikkeelle myös hierarkkisissa organisaatioissa. Kun osallistetaan työntekijät kehittämiseen, saadaan aikaan muutoksia käytännön toimintatavoissa, joita tarvitaan parempien palveluiden ja sujuvamman työn aikaansaamiseksi. Esimerkiksi vankilat voivat oppia toisiltaan hyviksi havaituista kokeiluista. Osallistava kehittäminen vahvistaa kokemusta työn mielekkyydestä, Hilkka Ylisassi sanoo.

Kehittämismenetelmät on kuvattu käytännönläheisesti tutkimusjulkaisussa, ja niitä ovat esimerkiksi Muutospaja-menetelmä ja Kokeilut käytäntöön -arviointimalli.

Tutustu tutkimusjulkaisuun

Osallistavalla kehittämisellä ja kokeilujen arvioinnilla käytäntöjen uudistamista ja kehittämistoimijuutta. Lähityön ja sähköisen asioinnin kehittämiskokeilut vankilatyössä.

Lisätiedot

• Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos, hilkka.ylisassi@ttl.fi, p. 043 825 2083
• Laura Seppänen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, laura.seppanen@ttl.fi, p. 046 851 4752
• Ilppo Alatalo, ylitarkastaja, Rikosseuraamuslaitos / Keskushallintoyksikkö, ilppo.alatalo@om.fi, p. 029 56 88416
• Pia Puolakka, projektipäällikkö, Rikosseuraamuslaitos / Keskushallintoyksikkö, pia.puolakka@om.fi, p. 050 528 9042 (sähköinen asiointi ja digipalvelut)

Mediapalvelut

Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen[at]ttl.fi

Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto[at]ttl.fi

Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyvinvointia työstä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Tietoa meistä: www.ttl.fi  Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin

Avainsanat: