KORJAUS TIEDOTTEESEEN: Työntekijöiden eettinen kuormitus vanhustenhoidossa huolestuttaa

Tiedote 08/2019, 7.2.2019

Jopa kolmannes vanhustenhoidon työntekijöistä kuntasektorilla kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssäänEettisesti haastavissa tilanteissa ihminen joutuu pohtimaan toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta ja hyvyyttä, eikä niissä ole aina selvää, mikä on oikea tapa toimia. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa eettistä kuormitusta kartoitettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Tutkimukseen osallistui 64 000 kuntatyöntekijää.

Lisäys tehty tiedotteen loppuun: Työterveyslaitoksen tutkimustulokset ovat kunta-alalta. Vastaavanlaista riippumattoman asiantuntijalaitoksen seurantaa ei tällä hetkellä ole saatavilla yksityisten palvelun tuottajien henkilöstöltä. Sote-uudistuksen yhteydessä tähän olisi mahdollisuus, mikäli palvelut järjestävä maakunta edellyttää sitä kaikilta maakunnalle palveluja tuottavilta organisaatioilta välttämättömänä palveluiden laatua kuvaavana indikaattorina. (LISÄTTY 7.2.2019 klo 15.07)

–  Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta, muistuttaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitoksesta.  Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.

Tällainen tilanne voi aiheuttaa eettistä kuormitusta työntekijöille.  Eettinen kuormitus töissä syntyy, kun työntekijän ja työpaikan arvot ovat ristiriidassa keskenään.

– Eettinen kuormitus vaikuttaa olevan merkittävä kuormitustekijä kunta-alalla, varsinkin sote-toimialalla, sanoo Tuula Oksanen, Kunta10-tutkimuksen johtaja.
– Tämä on tärkeää ottaa huomioon sote- ja maakunta -uudistuksissa varsinkin, kun tutkimukset osoittavat, että henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointiin.

Eettistä kuormitusta voi vähentää hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella sekä avoimella keskustelukulttuurilla. Tärkeää on myös, että henkilöstöä on riittävästi ja työt organisoidaan niin, että työntekijät voivat tuntea tekevänsä työnsä hyvin.

– On kuitenkin selvää, että ihmissuhdetyössä eettistä pohdintaa joudutaan aina välillä tekemään ja eettinen pohdinta on myös hyvä asia, muistuttaa professori ja erikoistutkija Paula Salo Turun Yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta.

Eettistä kuormitusta koetaan monissa ammateissa

Kunta10-tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus vanhustenhoidossa oli noin kaksi kertaa yleisempää kuin kunta-alalla keskimäärin. 33 prosenttia vanhustenhoidossa työskentelevistä raportoi joutuvansa toimimaan viikoittain omien arvojensa vastaisesti, kun keskiarvo kaikilla vastanneilla oli 16 prosenttia. Sääntöjen ja normien vastaisesti joutui toimimaan 17 prosenttia vanhustenhoidossa työskentelevistä ja 10 prosenttia koko kunta-alalla.

Eettinen kuormitus ei kunta-alalla rajoitu vain vanhustenhuollon työntekijöihin. Muilla aloilla työskentelevistä perus- ja lähihoitajista jopa useampi kokee joutuvansa viikoittain toimimaan omien arvojensa (37 %) tai sääntöjen ja normien (21 %) vastaisesti kuin vanhustenhuollon työntekijöistä. Eettistä kuormitusta kokevat keskimääräistä enemmän myös muun muassa sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat ja sosiaalityöntekijät, joista 18–23 % joutuu vähintään viikoittain toimimaan omien arvojensa vastaisesti.

Eettinen kuormitus lisää työstressiä ja saa monet harkitsemaan alan vaihtoa

Työterveyslaitos on seurannut vanhustenhoidossa työskentelevien hyvinvointia vuodesta 2012, jolloin Kunta10-kyselyyn heistä vastasi 2200. Vuonna 2018 tästä ryhmästä vastaajia oli 1395. Molemmissa kyselyissä noin 40 prosentilla vanhustenhoidon työntekijöistä oli työstressiä, mikä osoittaa haasteiden jatkuneen jo pitkään. Koko kunta-alalla työstressistä raportoi 25 prosenttia  vastaajista vuonna 2018.

Kunta10-tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus oli ammattiryhmästä riippumatta yhteydessä sekä lisääntyneeseen psyykkiseen rasittuneisuuteen että työstressiin. Työstressiä koki 41 prosenttia niistä, jotka joutuivat viikoittain toimimaan vastoin omia arvoja ja 45 prosenttia niistä, jotka joutuivat toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti. Muista työntekijöistä vastaavia oireita esiintyi 21–23 prosentilla.

Eettinen kuormitus oli yhteydessä myös työntekijöiden aikomuksiin vaihtaa työnantajaa; kuormittuneista noin 60 prosenttia oli harkinnut työnantajan vaihtamista, kun muista vastaavaa harkitsi noin 40 prosenttia.

Työterveyslaitoksen tutkimustulokset ovat kunta-alalta. Vastaavanlaista riippumattoman asiantuntijalaitoksen seurantaa ei tällä hetkellä ole saatavilla yksityisten palvelun tuottajien henkilöstöltä. Sote-uudistuksen yhteydessä tähän olisi mahdollisuus, mikäli palvelut järjestävä maakunta edellyttää sitä kaikilta maakunnalle palveluja tuottavilta organisaatioilta välttämättömänä palveluiden laatua kuvaavana indikaattorina. (LISÄTTY 7.2.2019 klo 15.07)

Kunta10-tutkimus on Suomen laajin kunta-alan valtakunnallinen seurantatutkimus. Työntekijöiden työtä ja hyvinvointia seurataan kahden vuoden välein tehtävillä kyselyillä, joihin osallistuu yli 90 000 vakinaista työntekijää ja pitkäaikaista sijaista. Kunta10-tutkimus yhdessä Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen kanssa kattaa lähes 30 % kunta-alan työntekijöistä. Näitä tutkimuksia hyödynnetään muun muassa sote-uudistuksen vaikutusten ennakoinnissa ja seurannassa. Kunta10-tutkimuksen tyyppistä seurantaa suunnitellaan myös tuleviin maakuntiin. Osallistumisaktiivisuus on vuodesta toiseen pysynyt korkealla, 2018 kyselyssä 71 prosenttia työntekijöistä vastasi kyselyyn. Kunta10-tutkimuksessa ovat mukana Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

LIITTEET: Kuvat eettisestä kuormituksesta ammateittain.

Lisätietoja:

Johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos, puh. 040 576 1314, paivi.husman@ttl.f

Johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos, puh. 043 820 1032, tuula.oksanen(at)ttl.fi (työmatkalla USAssa)

Professori Paula Salo, Työterveyslaitos ja Turun yliopisto, puh. 050 468 2458 paula-salo(at)utu.fi

Professori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto, puh. 040 730 8879, mika.kivimaki(at)helsinki.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 560. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Liitteet & linkit

Lainaukset

Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.
Päivi Husman, johtaja, Työterveyslaitos