Koronavuoden kuormittavuus vaihteli kunta-alalla ammateittain – etätyö on auttanut sopeutumaan
Syksyllä 2020 toteutettu Kunta10-kysely osoittaa, että kunta-alan työntekijät selvisivät ensimmäisestä koronavuodesta pääosin hyvin. Etätöihin siirryttiin niissä ammateissa, joissa se oli mahdollista. Vaikeasta ajasta huolimatta monilla työelämän osa-alueilla syntyi myönteistä kehitystä verrattuna vuoden 2018 kyselyyn.
Tiedote 27.1. 2021
Syksyllä 2020 toteutettu Kunta10-kysely osoittaa, että kunta-alan työntekijät selvisivät ensimmäisestä koronavuodesta pääosin hyvin. Etätöihin siirryttiin niissä ammateissa, joissa se oli mahdollista. Vaikeasta ajasta huolimatta monilla työelämän osa-alueilla syntyi myönteistä kehitystä verrattuna vuoden 2018 kyselyyn.
Yleisesti työyhteisöt kunnissa koetaan toimiviksi ja niissä on paljon sosiaalista pääomaa. Johtaminen on kunnissa kehittynyt myönteiseen suuntaan. Myös kuntien työnantajakuva on kehittynyt myönteiseen suuntaan: vuonna 2020 kunta-alan vastaajista 77 % suosittelisi työnantajaa ystävilleen. Nousua kahden vuoden takaiseen on 4 prosenttiyksikköä
Ensimmäinen koronavuosi kuormitti eri ammateissa eri tavoin
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi työjärjestelyihin kunta-alalla. Vastaajista 27 % kertoi siirtyneensä koronan vuoksi osittain etätyöhön ja 18 % kokonaan etätyöhön. Kahdeksan prosenttia kertoi siirtyneensä toisiin työtehtäviin joko oman toimialan sisällä tai toiselle toimialalle ja viisi prosenttia kertoi tiimin/työryhmän uudelleen organisoinnista.
Etätyöhön siirtyneet vastaajat raportoivat paremmista vaikutusmahdollisuuksista työaikoihin ja työssä tapahtuneihin muutoksiin, paremmasta työn hallinnasta sekä paremmasta palautumisesta kuin muut. Tässä oli kuitenkin ammattikohtaisia eroja: esimerkiksi opettajilla etätyö ei juurikaan vaikuttanut työaikojen joustavuuteen. Työyhteisöjen voimavaratekijät, kuten työyhteisön sosiaalinen pääoma, pysyivät hyvällä tasolla myös etätyöhön siirtyneillä.
Hoitoalan työntekijät tiukoilla
Ammattiryhmittäiset erot ja koronavaikutukset näkyvät myös työolojen ja työhyvinvoinnin pitkittäisseurannassa.
─ Työstressi, eli tilanne, jossa on paljon työpaineita ja vähän työn hallintaa, sekä huoli työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn kasvoivat terveydenhoitajilla ja sairaanhoitajilla, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti toteaa. ─ Hoitoalan työntekijöillä oli eniten eettistä kuormitusta ja palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli ammattiasemittain tarkasteltuna heikointa.
Työkuormituksen kasvua hoitoalalla korostaa se, että kunta-alalla yleisesti työstressin kokemus on jopa hieman laskenut kahden vuoden takaiseen verrattuna ja vuonna 2020 työstressiä koki 23 % kaikista vastaajista. Sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista 38 % koki työstressiä, 34 % oli psyykkisesti rasittuneita ja 30 % koki työkykynsä heikentyneeksi. Kaikissa muuttujissa on kasvua kahden vuoden takaiseen verrattuna.
Koronapandemian vuoksi toisiin työtehtäviin siirtyneet terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat näyttäisivät kokeneet muutokset kaikkein kuormittavimpana: heistä 43 % koki työstressiä ja 64 prosentilla oli työnantajan vaihtoaikeita. Koronavuosi heijastunee myös opettajien palautumiseen: opettajista 34–37 % palautui hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta, kun koko kunta-alan keskiarvo oli 41 %.
Nuorten jaksamisesta huolta
Nuorten kunta-alan työntekijöiden tilanteessa on paljon huolestuttavia piirteitä. Työstressiä (paljon työpaineita ja vähän työn hallintaa) oli edelleen eniten alle 30-vuotiailla.
─ Palautuminen työstä oli sitä heikompaa ja psyykkinen rasittuneisuus sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, Jenni Ervasti sanoo.
Väkivalta- ja uhkatilanteita sekä seksuaalista häirintää raportoivat eniten alle 30-vuotiaat kunta-alan työntekijät. Huolestuttava kehityskulku on myös alle 40-vuotiaiden työkyvyssä: heistä 23 % arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Kasvua vuoteen 2018 verrattuna oli 4 prosenttiyksikköä ja se oli suurinta ikäluokittain tarkasteltuna.
Työelämätiedosta lisää koronan vaikutuksesta
Kunta10-tulokset ja trendit vuosilta 2016, 2018 ja 2020 ovat tarkasteltavissa ammateittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Työterveyslaitoksen Työelämätieto -palvelussa: Tutustu tutkimustuloksiin
Työelämätiedosta löydät myös tuloksia koronan aiheuttamien työjärjestelyiden muutosten mukaan: Koronan vaikutuksia
Kunta10-tutkimus on Suomen pitkäaikaisin ja laajin kunta-alan valtakunnallinen seurantatutkimus, jossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Kunta10-tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Kunta10-tutkimus kattaa lähes neljänneksen kunta-alan työntekijöistä. Vuoden 2020 Kunta10-kyselyyn vastasi 65 128 kunta-alan työntekijää (vastausprosentti 72 %).
Lisätietoa:
Jenni Ervasti, vanhempi tutkija, Kunta10-tutkimusjohtaja, 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
KUNTA10-TUTKIMUSTULOKSIA TYÖELÄMÄTIEDON PALVELUSSA: Tutustu tutkimustuloksiin
Työelämätieto Pekka Varje, 030 474 2732, pekka.varje@ttl.fi
Mediapalvelut
Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen[at]ttl.fi
Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat: