Mielenterveyden häiriö uhkaa diabetesta sairastavan työkykyä

Työterveyslaitos tiedottaa 18/2016, Helsinki 21.3.2016

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että diabetekseen liittyy työkyvyttömyyttä jo ennen taudin toteamista ja erityisesti sen jälkeen. Diabetesta sairastavilla on muita suurempi riski mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttamalle työkyvyttömyydelle, joita esiintyy erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Paljon sairastavien elämää varjostavat usein myös yksinäisyys, työstressi ja epäterveelliset elämäntavat.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa tällä hetkellä jo yli 500 000 suomalaista, ja sen on arvioitu olevan eräs nopeimmin lisääntyvistä sairauksista koko maailmassa. Diabetesta sairastavista lähes 90 prosentilla on tyypin 2 diabetes. Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa seurattiin yhteensä yli 16 000 diabetesta sairastavan työikäisen työkykyä ennen ja jälkeen taudin toteamisen. Tutkimushankkeessa oli analysoitavana suomalainen, ruotsalainen, englantilainen ja ranskalainen kohorttiaineisto.

Työkyvyttömyyttä esiintyy usein jo ennen diabeteksen toteamista

Tutkimuksessa havaittiin, että diabetekseen sairastuvilla oli verrokkeja enemmän työkyvyttömyyttä (sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkepäiviä) jo kolme vuotta ennen diabetesdiagnoosia. Seitsemän vuoden seurannassa diabetesta sairastavilla oli keskimäärin 95 vuotuista rekisteröityä työkyvyttömyyspäivää, kun vertailuryhmässä niitä oli 35.

Kuitenkin 30-40 prosentilla vuotuisia työkyvyttömyyspäiviä oli hyvin vähän tai ei lainkaan. Työkyvyttömyyden riski kasvoi kohti diagnoosin toteamista, mutta tasaantui sen jälkeen pysyen kuitenkin verrokkeja korkeammalla tasolla.

Diabetesta sairastavilla on muita enemmän erityisesti mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä

Ruotsalaisaineistossa diabetesta sairastavilla oli noin 20 päivää enemmän mielenterveysperusteisia poissaoloja kuin henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta. Vastaava ero tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa oli noin 12 päivää ja sydän- ja verisuonitautisairastavuudessa noin kuusi päivää vuodessa. Diabetes itsessään oli harvoin työkyvyttömyyden syy. Siitä aiheutui keskimäärin vain kaksi ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa.

Diabetesta sairastavien riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli kolminkertainen vertailuryhmään verrattuna. Tämäkin riski selittyi suurelta osin oheissairauksilla, kuten mielenterveyden häiriöillä, tuki- ja liikuntaelinsairauksilla ja sydän- ja verisuonitaudeilla.

– Erityisesti mielenterveyden häiriöt ovat muita yleisempiä diabetesta sairastavilla. Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon pitäisi liittää tiiviisti myös mielenterveyden, erityisesti masennuksen tutkiminen ja hoito ja vastaavasti mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon diabeteksen tutkiminen ja hoito, tutkimusprofessori Marianna Virtanen korostaa.

Yksinäisyys, stressi ja elämäntavat lisäävät diabetekseen liittyvää työkyvyttömyyden riskiä

Ruotsalaisessa aineistossa havaittiin, että eniten työkyvyttömyyspäiviä oli diabetesta sairastavilla henkilöillä joiden työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyden häiriö ja jotka asuivat yksin tai olivat maahanmuuttajia. Suomalais-ranskalais-englantilaisessa aineistossa puolestaan havaittiin, että alimmassa ammattiasemassa olevilla oli lähes nelinkertainen työkyvyttömyyden riski verrattuna ylimpään ammattiasemaan. Diabetesta sairastavien heikkoon työkyvyn ennusteeseen liittyi myös työstressiä, tupakointia, liikunnan puutetta ja liikalihavuutta. Kaiken kaikkiaan yli kolmanneksella diabetesta sairastavista oli jokin krooninen oheissairaus ja lähes kolmanneksen painoindeksi oli yli 30.

– Diabetekseen liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota oheissairauksiin ja elämäntapoihin, mutta riskiryhmään kuuluvat myös matalassa ammattiasemassa olevat, yksineläjät ja maahanmuuttajat, erikoistutkija Jenni Ervasti toteaa.

Suomessa tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto.

Lisätietoja:

Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, akatemiatutkija, Työterveyslaitos, p. 043 8241151, marianna.virtanen(at)ttl.fi

Jenni Ervasti, erikoistutkija, Työterveyslaitos, p. 043 8255475, jenni.ervasti(at)ttl.fi

Julkaisut

Ervasti J, Virtanen M, Lallukka T, et al. Contribution of comorbid conditions to the association between diabetes and disability pensions: a population-based nationwide cohort study. Scand J Work Environ Health. 2016 Mar 1. doi:10.5271/sjweh.3556. [Epub ahead of print].

Ervasti J, Kivimaki M, Dray-Spira R, et al. Psychosocial factors associated with work disability in men and women with diabetes: a pooled analysis of three occupational cohort studies. Diabet Med 2016;33(2):208-217.

Ervasti J, Kivimaki M, Dray-Spira R, et al. Comorbidity and work disability among employees with diabetes: Associations with risk factors in a pooled analysis of three cohort studies. Scand J Public Health 2016;44(1):84-90.

Ervasti J, Kivimaki M, Dray-Spira R, et al. Socioeconomic gradient in work disability in diabetes: evidence from three occupational cohorts. J Epidemiol Community Health 2016;70(2):125-131.

Ervasti J, Virtanen M, Pentti J, et al. Work disability before and after diabetes diagnosis: A nationwide population-based register study in Sweden. Am J Public Health 2015;105(6):e22-9.

Virtanen M, Ervasti J, Mittendorfer-Rutz E, et al. Trends of diagnosis-specific work disability after newly diagnosed diabetes: a 4-year nationwide prospective cohort study. Diabetes Care 2015;38(10):1883-1890.

Virtanen M, Kivimaki M, Zins M, et al. Lifestyle-related risk factors and trajectories of work disability over 5 years in employees with diabetes: findings from two prospective cohort studies. Diabet Med 2015;32(10):1335-1341.

Virtanen M, Vahtera J, Head J, et al. Work disability among employees with diabetes: Latent class analysis of risk factors in three prospective cohort studies. PLoS One 2015;10(11):e0143184.

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tiina Kaksonen, viestintäassistentti 
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.

Avainsanat:

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Tilaa

Multimedia

Multimedia