Mielenterveyden häiriö uhkaa diabetesta sairastavan työkykyä
Työterveyslaitos tiedottaa 18/2016, Helsinki 21.3.2016
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että diabetekseen liittyy työkyvyttömyyttä jo ennen taudin toteamista ja erityisesti sen jälkeen. Diabetesta sairastavilla on muita suurempi riski mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttamalle työkyvyttömyydelle, joita esiintyy erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Paljon sairastavien elämää varjostavat usein myös yksinäisyys, työstressi ja epäterveelliset elämäntavat.
Tyypin 2 diabetesta sairastaa tällä hetkellä jo yli 500 000 suomalaista, ja sen on arvioitu olevan eräs nopeimmin lisääntyvistä sairauksista koko maailmassa. Diabetesta sairastavista lähes 90 prosentilla on tyypin 2 diabetes. Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa seurattiin yhteensä yli 16 000 diabetesta sairastavan työikäisen työkykyä ennen ja jälkeen taudin toteamisen. Tutkimushankkeessa oli analysoitavana suomalainen, ruotsalainen, englantilainen ja ranskalainen kohorttiaineisto.
Työkyvyttömyyttä esiintyy usein jo ennen diabeteksen toteamista
Tutkimuksessa havaittiin, että diabetekseen sairastuvilla oli verrokkeja enemmän työkyvyttömyyttä (sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkepäiviä) jo kolme vuotta ennen diabetesdiagnoosia. Seitsemän vuoden seurannassa diabetesta sairastavilla oli keskimäärin 95 vuotuista rekisteröityä työkyvyttömyyspäivää, kun vertailuryhmässä niitä oli 35.
Kuitenkin 30-40 prosentilla vuotuisia työkyvyttömyyspäiviä oli hyvin vähän tai ei lainkaan. Työkyvyttömyyden riski kasvoi kohti diagnoosin toteamista, mutta tasaantui sen jälkeen pysyen kuitenkin verrokkeja korkeammalla tasolla.
Diabetesta sairastavilla on muita enemmän erityisesti mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä
Ruotsalaisaineistossa diabetesta sairastavilla oli noin 20 päivää enemmän mielenterveysperusteisia poissaoloja kuin henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta. Vastaava ero tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa oli noin 12 päivää ja sydän- ja verisuonitautisairastavuudessa noin kuusi päivää vuodessa. Diabetes itsessään oli harvoin työkyvyttömyyden syy. Siitä aiheutui keskimäärin vain kaksi ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa.
Diabetesta sairastavien riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli kolminkertainen vertailuryhmään verrattuna. Tämäkin riski selittyi suurelta osin oheissairauksilla, kuten mielenterveyden häiriöillä, tuki- ja liikuntaelinsairauksilla ja sydän- ja verisuonitaudeilla.
– Erityisesti mielenterveyden häiriöt ovat muita yleisempiä diabetesta sairastavilla. Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon pitäisi liittää tiiviisti myös mielenterveyden, erityisesti masennuksen tutkiminen ja hoito ja vastaavasti mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon diabeteksen tutkiminen ja hoito, tutkimusprofessori Marianna Virtanen korostaa.
Yksinäisyys, stressi ja elämäntavat lisäävät diabetekseen liittyvää työkyvyttömyyden riskiä
Ruotsalaisessa aineistossa havaittiin, että eniten työkyvyttömyyspäiviä oli diabetesta sairastavilla henkilöillä joiden työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyden häiriö ja jotka asuivat yksin tai olivat maahanmuuttajia. Suomalais-ranskalais-englantilaisessa aineistossa puolestaan havaittiin, että alimmassa ammattiasemassa olevilla oli lähes nelinkertainen työkyvyttömyyden riski verrattuna ylimpään ammattiasemaan. Diabetesta sairastavien heikkoon työkyvyn ennusteeseen liittyi myös työstressiä, tupakointia, liikunnan puutetta ja liikalihavuutta. Kaiken kaikkiaan yli kolmanneksella diabetesta sairastavista oli jokin krooninen oheissairaus ja lähes kolmanneksen painoindeksi oli yli 30.
– Diabetekseen liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota oheissairauksiin ja elämäntapoihin, mutta riskiryhmään kuuluvat myös matalassa ammattiasemassa olevat, yksineläjät ja maahanmuuttajat, erikoistutkija Jenni Ervasti toteaa.
Suomessa tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto.
Lisätietoja:
Marianna Virtanen, tutkimusprofessori, akatemiatutkija, Työterveyslaitos, p. 043 8241151, marianna.virtanen(at)ttl.fi
Jenni Ervasti, erikoistutkija, Työterveyslaitos, p. 043 8255475, jenni.ervasti(at)ttl.fi
Julkaisut
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestintäassistentti
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat: