Sairauspoissolojen omailmoituskäytäntö säästää aikaa, vaivaa ja rahaa
Tiedote 09/2016, 16.2.2016
Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta eli ns. omailmoituskäytäntö kannattaa ottaa työpaikoilla käyttöön, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Käytäntö vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Tutkimusorganisaatioissa sairauspoissaolojen määrä ei noussut, vaan säilyi omailmoituksen käyttöönoton jälkeen keskimäärin ennallaan. Luottamus henkilöstön ja johdon välillä kasvoi. Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatioita teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta.
– Luottamuksen saavuttaminen on keskeistä omailmoituskäytännön onnistumisessa, sanoo ylilääkäri Juha Liira Työterveyslaitoksesta. Kun ihmisiin luotetaan, he vastaavat luottamuksella.
– Jos esimies tuntee alaisensa hyvin, luottamus on helppo saavuttaa ja omailmoitus toimii. Sen sijaan luottamuspulaa voidaan kokea työpaikoilla, joilla lähiesimiesten alaisten määrä ja vaihtuvuus on suuri. Tällöin omailmoituksen käyttö on haasteellisempaa.
Omailmoituksen käyttöönotossa tärkeää on hyvää suunnittelu, tehokas tiedottaminen ja selkeät pelisäännöt. Esimiehet tarvitsevat koulutusta ja tukea henkilöstöasiantuntijoilta ja työterveyshuollosta. Käytäntö voidaan ensin pilotoida ja vasta sen jälkeen tehdä lopullinen päätös omailmoituksen käyttöönotosta.
Omailmoitus myös rakentaa luottamusta ja helpottaa esimiestyötä. Yhteydenpito alaisten ja esimiesten välillä tekee puheeksi ottamisen vaivattomammaksi muissakin työkykyasioissa, totesivat monet haastatellut esimiehet.
– Alkuvaiheen muutoshämmennyksen jälkeen sekä henkilöstö, esimiehet että työterveyshuolto olivat tyytyväisiä uuteen käytäntöön, kertoo tutkija Sanna Pesonen Työterveyslaitoksesta.
– Työntekijöiden ei tarvinnut lähteä kipeänä työterveyshuoltoon, ja he saattoivat palata töihin jo 1–2 päivän jälkeen, kun lääkärin kirjoittama todistus olisi ”velvoittanut” 2–3 päivän poissaoloon.
Käynnit terveydenhuollossa vähenivät jopa 20–40 prosenttia ja säästivät resursseja muuhun toimintaan. Työterveyshuollolle jäi aikaa keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan.
Poissaolojen kokonaiskestoon säilyi ennallaan
Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa lyhyitä 1–3 päivän poissaoloja oli keskimäärin kaksi päivää henkeä kohti vuodessa. Omailmoitus lyhensi poissaolojen kestoa, mutta lisäsi sen verran lyhyiden poissaolojen määrää, että kokonaiskesto pysyi ennallaan vajaassa kahdessa päivässä.
Tutkimusorganisaatioissa omailmoitus koski 1–3 päivän sairauspoissaoloja ja osassa käyttö oli rajoitettu vain tiettyihin sairauksiin kuten flunssa ja vatsatauti. Yhdessä organisaatioissa käytäntö oli laajennettu seitsemän päivän poissaoloihin.
– Jos hallituksen esityksen mukaisesti lyhyiden sairauksien palkanmaksun ehdot muuttuvat ja työntekijän sairausloma-ajan palkka alenee, jakautuvat omailmoitusajan kustannukset työntekijän ja työnantajan kesken. Tällä saattaa olla vaikutusta omailmoituksen käyttöön, muistuttaa johtava ylilääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitoksesta.
Työntekijät ovat voineet jäädä Suomessa sairauslomalle esimiehelle ilmoittamalla ilman lääkärintodistusta 1980-luvulta lähtien, aluksi julkisilla työpaikoilla ja myöhemmin myös yksityisissä yrityksissä. Vuonna 2015 lähes kaikki julkisen sektorin työpaikat käyttivät omailmoitusta, kun taas vajaalla kolmasosalla yksityisen sektorin työntekijöistä ei tätä mahdollisuutta vielä ollut. Muissa Pohjoismaissa omailmoituskäytäntö on lakisääteinen. Käytäntö on voimassa myös esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa.
Tutkimuksessa selvitettiin omailmoituskäytännön toimeenpanoa ja vaikutuksia organisaatioiden, esimiesten, henkilöstön sekä työterveyshuollon kannalta. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin rekisteritietoja sairauspoissaoloista. Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatioita teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta, joissa omailmoitus joko oli käytössä tai otettu juuri käyttöön. Henkilöstön määrä näissä organisaatioissa oli yhteensä 67 622. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
#omailmoitus #sairauspoissaolo
Lisätiedot:
Tutkija Sanna Pesonen, Työterveyslaitos, puh. 043 8244502, sanna.pesonen(at)ttl.fi
Ylilääkäri Juha Liira, Työterveyslaitos, puh. 050 5687920, juha.liira (at)ttl.fi
Johtava ylilääkäri Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos, puh. 050 5665797, kari-pekka.martimo(at)ttl.fi
Tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden edustajia
Henkilöstöjohtaja Anne Iijalainen,Hämeenlinnan kaupunki, puh. 03 621 2172, anne.iijalainen(at)hameenlinna.fi
Vastaava työterveyshoitaja Leena Muuronen, Sanoma Media Finland Oy, puh. 09-122 2214, leena.muuronen(at)sanoma.fi
Työterveyspäällikkö Anne Tallgren, ISS Palvelut Oy, puh. 050 599 7617 anne.tallgren(at)fi.issworld.com
Tutkimusraportti Omailmoitus - tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Sanna Pesonen, Jaana I. Halonen, Juha Liira. Työterveyslaitos 2016. www.julkari.fi >> Työterveyslaitoksen julkaisut
Omailmoitus –ohje työpaikoille omailmoituksen käytöstä, Pesonen, Halonen, Liira, Martimo
Sairauspoissaolot (www.ttl.fi)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat:
