Sisäilmaongelmat eivät selviä yhdellä testillä

Report this content

Työterveyslaitos ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat 13.3.2017

Suomalainen tutkijaryhmä esitti tieteellisessä julkaisussaan (Environmental Research 154, 2017), että pölyn toksisuudella ja sisäilmastoon liitetyn oireilun välillä on yhteys. Ryhmä ehdotti myös, että sisäilmaongelmaiset rakennukset tulisi seuloa toksisuustestin avulla. Kyseisen tutkimusmenetelmän luotettavuus ja käyttötarkoitus pitäisi kuitenkin vielä tarkoin selvittää, ennen kuin sen käyttöä voidaan suositella, muistuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohjeet sallivat uusien menetelmien käytön terveyshaittojen selvittämisessä, jos niiden toimivuus ja soveltuvuus sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen on hyvin ja laajasti osoitettu.

– Julkaisussa esitetty ja muut toksisuutta testaavat menetelmät eivät vielä täytä tätä kriteeriä, muistuttaa päällikkö Anne Hyvärinen, THL:n Asuinympäristö ja terveys -yksiköstä.
 

– Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta yksi tutkimus ei vielä todista havaintoa toksisuuden ja oireilun välillä varmaksi eikä yksinään ratkaise sisäilmasto-ongelmia.   Tarvitaan paitsi lisää tutkimusta myös koko aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tarkastelua. 
 

– Jotta menetelmän toimivuutta ja soveltuvuutta voidaan arvioida, tarvitaan riippumaton menetelmän validointi ja arvio siitä, mistä erilaiset toksisuutta mittaavat menetelmät kertovat ja mistä eivät.

Sisäilmaongelmissa on selvitettävä epäpuhtauden lähde, jotta korjaukset voidaan tehdä

Sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen pitää ensisijaisesti käyttää menetelmiä, joille on yleisesti hyväksytyt soveltuvuus- ja tulkintaohjeet. Näiden avulla voidaan tunnistaa epäpuhtauden lähteet ja kohdentaa tarvittavat korjaukset. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi rakennus- ja talotekniset selvitykset. 

– Jos mitataan vain ilman tai pölyn toksisuutta, voi moni tärkeä sisäilmaongelma, kuten ilmanvaihdon puutteet, jäädä havaitsematta, muistuttaa johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.

– Jos toksisuuden mittausmenetelmät osoittautuisivat jatkossa soveltuviksi ja toimiviksi, ne voisivat olla uusi yksi työkalu muiden joukossa sisäilmastoselvityksissä ja ehkäpä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissakin.

Sisäilman tai pölyn toksisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkoilman saasteet, polttoperäiset hiukkaset, kemikaalit ja rakennuksen mikrobikasvusta peräisin olevat mikrobitoksiinit. Sisäilman tai pölyn toksisuusmittaus ei näin ollen ”kerro”, mikä tai mitkä sisäilman epäpuhtauslähteet aiheuttavat näytteen toksisuuden.

Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää niiden laajaa ja kriittistä testaamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Rakennuksiin liittyvien oireiden syntyyn vaikuttavat epäpuhtauksien lisäksi ilmanvaihto ja lämpöolosuhteet sekä yksilölliset tekijät.

Mikrobikasvua ja siihen liittyviä mikrobitoksiineja pidetään kosteusvauriorakennuksissa hengitystieoireiden taustatekijänä, mutta mikrobikasvun ja terveysvaikutusten syy-yhteys on edelleen epävarma. Pölyn toksisuudesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen.  

Ohjeita sisäilmaongelmien selvittämiseen:

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, Työterveyslaitos

Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ympäristöministeriö

Tietoa luotettavista ja hyväksytyistä menetelmistä saa myös terveydensuojeluviranomaisilta.

Lisätietoja

Anne Hyvärinen, Asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), puh. 029 5246364, etunimi.sukunimi@thl.fi

Sanna Lappalainen, Työtilat-yksikön johtaja, Työterveyslaitos
puh. 040 7152204, etunimi.sukunimi@ttl.fi

Jari Latvala, ylilääkäri, Työterveyslaitos
puh. 046 8505083, etunimi.sukunimi@ttl.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 500

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta yksi tutkimus ei vielä todista havaintoa toksisuuden ja oireilun välillä varmaksi eikä yksinään ratkaise sisäilmasto-ongelmia. Tarvitaan paitsi lisää tutkimusta myös koko aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tarkastelua.
Anne Hyvärinen, Asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Jos mitataan vain ilman tai pölyn toksisuutta, voi moni tärkeä sisäilmaongelma, kuten ilmanvaihdon puutteet, jäädä havaitsematta, muistuttaa johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.
Sanna Lappalainen, Työtilat-yksikön johtaja, Työterveyslaitos