Tuotantoprosessien vaarallisista kemikaaleista pääsee eroon Työterveyslaitoksen uusilla ohjeilla
Tiedote 6/2017, Julkaistavissa 19.1.2017 klo 9
Yritysten tuotantoprosessit sisältävät usein terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Vaarallisten kemikaalien korvaaminen vaarattomammilla on tehokkain keino vähentää kemikaalien aiheuttamia haittoja. Korvaaminen vaatii usein tuotekehitystä ja prosessien uudistamista, mikä monimutkaistaa korvaamista. Tiedon puute vaihtoehdoista on suurin este korvaamiselle, osoittaa Työterveyslaitoksen yrityksille tekemä kysely. Vaarallisten kemikaalien korvaamisen helpottamiseksi Työterveyslaitos on laatinut yrityksille ohjeet.
Korvaamisprosessi lähtee liikkeelle siitä, että yrityksessä tunnistetaan käytetyt kemikaalit ja niiden riskit; esimerkiksi onko käytössä syöpävaarallisia kemikaaleja. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet toimivat hyvänä tiedonlähteenä niiden turvallisuutta arvioitaessa.
Tämän jälkeen on hankittava tietoa vaihtoehdoista. Tietoa löytyy internetistä asiantuntijaorganisaatioiden sivustoilta esimerkiksi Työterveyslaitoksen Kemikaalivihistä, OECD:n tai Euroopan kemikaaliturvallisuusviraston ECHA:n sivuilta. Myös keskustelu toimiala- ja ammattijärjestöjen tai aineiden toimittajien kanssa voi auttaa.
- Aina ei korvaavaa tuotetta löydy suoraan, vaan kemikaalin vaihtaminen vaatii tuotekehitystä tai muutoksia tuotantoprosessiin, kertoo vanhempi asiantuntija Arto Säämänen Työterveyslaitoksesta.
- Työntekijät kannattaa ottaa mukaan korvaamisprosessiin alusta asti. He voivat tuoda arvokasta käytännön tietoa tuotantoprosessin sujumisesta tai korvaavan vaihtoehdon tuomista uusista riskeistä. Osallistaminen voi parantaa myös työssä tapahtuvien muutosten hyväksymistä.
Kun päätös korvaamisesta on tehty ja uusi kemikaali otettu käyttöön, pitää työntekijät ja alihankkijat kouluttaa uuteen tuotteeseen tai prosessiin. Työ- ja laatuohjeet on päivitettävä ja neuvontaan varattava aikaa. Uutta tuotantoa on syytä seurata, sillä muutokset voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia seurauksia.
Korvaamisella on monenlaista positiivista vaikutusta - esimerkkejä riittää
Tunnetuimpia esimerkkejä korvaamisesta lienevät liuotinohenteisten maalien korvaaminen vesiohenteisilla tai asbestin käytöstä luopuminen ja korvaavien tuotteiden kehittäminen. Tällöin hyöty on näkynyt tuotteen koko elinkaaressa - työntekijöistä kuluttajiin ja ympäristöön.
Työterveyslaitoksen kyselyyn vastaajat pitivät korvaamisen suurimpana etuna tuotteen ja työn turvallisuuden paranemista (72 %). Puolet vastaajista mainitsi, että yrityksen imago ja kestävä kehitys vaikuttavat korvaamispäätöksen syntymiseen.
- Yrityksen maineenhallinta onkin tärkeä tekijä korvaamispäätöksissä, muistuttaa Säämänen.
- Yleinen mielipide ja asiakkaat kiinnittävät ympäristöasioihin enemmän huomiota kuin työsuojelullisiin haittoihin. Kannustimena voivat olla erilaiset merkit kuten Joutsenmerkki ja EU:n ympäristömerkki.
Suoria taloudellisia etuja
Kyselyyn vastanneissa yrityksissä korvaamisella oli saavutettu myös taloudellisia etuja valmistuskustannusten, jätehuollon, veden ja energiakustannusten alenemisena.
Esimerkiksi suljettujen, päästöttömien prosessien kehittäminen säästi jätekustannuksissa ja tuotti energiasäästöjä polttolaitoksella. Lisäksi työvoimakustannukset vähenivät, kun työvoiman tarve väheni.
Korvaamisprosessissa saattaa syntyä kokonaan uusia innovaatioita ja kilpailuetuja, kun tuotteita ja tuotantotapoja tarkastellaan systemaattisesti
Liimasta niitteihin
Yhdessä kyselyyn vastanneessa yrityksessä valmistetaan maatalouden tuotantorakennusten kalusteratkaisuja - osastoivia seiniä ja ovia. Ovien kokoonpanossa käytettiin PVC-liimausta. Liimakäryistä aiheutui työntekijöille haittoja. Kohdepoisto ei toiminut hyvin ja liiman hajua levisi halliin. Lisäksi asennustyötä haittasi liiman reaktiivisuus, ja asennus piti tehdä turhan nopeasti. Yritys päätti jättää liimauksen kokonaan pois ja korvata sen niittauksella. Nykyään liimakäryt eivät enää haittaa työntekijöitä. Tuotteen hinta halpeni hieman. Ovien toimivuudessa ei ole eroa ennen ja nyt. Työssä ei enää tarvitse hosua. Korvaaminen ei ollut haasteellista, kyse oli vain kokeilun aloittamisesta.
”Kemikaalihaitoista eroon vaarallisten aineiden korvaamisella” – hankkeessa Työterveyslaitos selvitti kemikaalien korvaamisen käyttöä riskien hallinnan välineenä sekä korvaamisen motiiveja ja esteitä työpaikoille lähetetyn kyselyn perusteella. Samalla kerättiin työprosessikohtaisia esimerkkejä aineiden korvaustapahtumista työpaikoilla. Koska korvaamisesta on saatavilla vain vähän tietoa, laadittiin kyselyssä saatujen tietojen sekä kansainvälisten korvaamisprosessien perusteella suomenkieliset ohjeet korvaamisprosessin läpiviemiseksi. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Lisätietoja:
Arto Säämänen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 8242370, arto.saamanen(at)ttl.fi
Tutkimusraportti (www.julkari.fi): Terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen. Arto Säämänen, Kyösti Louhelainen, Eija-Riitta Hyytinen ja Maria Hirvonen. Työterveyslaitos 2016
http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-677-7 (PDF)
Malliratkaisut: Käytännönläheistä riskienhallintatietoa työpaikoille. https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/riskienhallinnan-malliratkaisut/
Kemikaalihaitoista eroon korvaamalla.
https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/Malliratkaisu_Kemikaalihaitoista_eroon_korvaamalla.pdf
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Henkilötyövuosia on 500 ja rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
@tyoterveys @fioh
Avainsanat:
