Turhat työmatkat pois, palautumisaikaa on varattava työmatkan jälkeen, neuvoo uusi opas Työmatkalla maailmalla
Tiedote 35/2015 23.6.2015
Suomesta tehdään vuosittain yli miljoona työmatkaa ulkomaille. Työmatkat ovat usein rasittavia, joskus myös voimaannuttavia. Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla – opas neuvoo, miten työpaikan matkustuskäytäntöjä voidaan kehittää niin, että ne ennaltaehkäisevät matkaajien ylikuormittumista ja matkojen kielteisiä vaikutuksia.
─ Matkojen tarpeellisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomioita ja karsia turhiksi arvioidut reissut. Matkan koettu tarpeellisuus on suoraan yhteydessä työmatkoihin asennoitumiseen, joka taas heijastuu työmatkailijan hyvinvointiin, kertoo vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.
Matkan korvaamista muulla tavoin voisi harkita esimerkiksi silloin, kun kyseessä on organisaation sisäinen kokous tai kun tuntee ihmiset ennestään. Jos käsiteltävät asiat eivät ole vaikeita eikä tapaamiseen liity merkittäviä kulttuurieroja, kannattaa ehdottaa vaikka verkko- tai puhelinpalaveria.
─ Oleellista on, että matkustavat voivat itse vaikuttaa matkojen suunnitteluun, painottaa Bergbom. Moni matkustavista kokee ymmärtävänsä työmatkojen ansiosta paremmin kokonaisuuden, johon työ liittyy.
─ Työmäärät ja työpäivien pituudet tulisi kuitenkin pitää kohtuullisina. Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan helpottaa myös työajan joustoilla.
Kello kohdemaan aikaan jo lentokoneessa
Aikaerorasituksen vähentämiseksi oma kello kannattaa siirtää jo lentokoneessa tulevaan aikaan. Yöllä pitäisi pyrkiä nukkumaan ja päivällä pysymään valveilla. Myös ulkona liikkuminen ja auringon valolle altistuminen nopeuttavat sopeutumista uudelle aikavyöhykkeelle.
Palautuminen osaksi matkasuunnittelua
Palautumiseen, eli kuormituksen kielteisten vaikutusten korjaantumiseen mielessä ja elimistössä, on monia tapoja. Työstä irrottautuminen henkisesti, rentoutuminen ja itsenäinen vapaa-ajan hallinta tukevat hyvinvointia matkan aikana. Myös riittävä uni, säännölliset ruokailut ja liikunta tulisi ottaa huomioon jo matkasuunnitelmaa tehdessä.
─ Käytännöistä, joilla tuetaan riittävää elpymistä ja palautumista, kannattaa sopia työpaikoilla selkeästi, neuvoo Barbara Bergbom.
Matkatyöhön liittyvät riskit hallintaan neljää askelta noudattamalla
Työpaikan kannattaa ensin kartoittaa työmatkojen yleisyyttä ja tunnistaa kuormitustekijät. Tämän jälkeen on hyvä tehdä toimintasuunnitelma, edetä sen mukaan ja seurata suunnitelman toteutumista. Toimenpiteitä voivat olla työpaikan käytäntöjen kehittäminen, koulutus ja vaikkapa matkustavien työntekijöiden toisilleen laatimat vinkkilistat.
Työmatkalla maailmalla -opas on tarkoitettu työssään ulkomaille matkustaville työntekijöille ja työpaikoille, joissa matkustetaan ulkomaille. Oppaan kirjoittajat ovat työterveyshuollon ja organisaatiopsykologian ammattilaisia. Oppaan tiedot pohjautuvat tutkimukseen.
Opas vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin
- mikä ulkomaanmatkoissa kuormittaa?
- milloin matkapäiviä on liikaa?
- miten työterveyshuollon toiminnassa tulee huomioida matkustavat työntekijät?
- millaisia sääntöjä ja käytäntöjä työpaikoilla pitäisi olla matkustamiseen liittyen?
Toimittajakappaleita saa Työterveyslaitoksen kirjakaupasta kirjakauppa@ttl.fi tai puh. 030 474 2543.
Lisätiedot: vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom, Työterveyslaitos, barbara.bergbom@ttl.fi, puh. 043 8243765
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.
Avainsanat:
