Työaikalain on varmistettava terveyden ja työkyvyn säilyminen kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla
Tiedote 12/2017, julkaistavissa 16.2.2017 klo 12.30
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työterveyslaitoksen mielestä uudessa laissa on varmistettava, että työntekijän terveys ja työkyky säilyvät kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla. Työterveyslaitoksen kannanotto perustuu tutkimustietoon.
- Työelämää ja työaikoja pitää uudistaa niin, että työn vetovoima säilyy ja ihmiset pysyvät pitkään tuottavina ja hyvinvoivina. Tutkimuksista tiedämme, että vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja pidentävät työuria, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
- Työelämän muutos ja digitalisaatio puolestaan mahdollistavat uusia luovia ratkaisuja myös työaikojen hallinnassa.
Kiperiä kysymyksiä työaikalaissa ovat esimerkiksi asiantuntijatyön joustot, jaksotyön määrittely ja paikallinen sopiminen.
Asiantuntijoita ei pidä jättää työaikalain ulkopuolelle
Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen yksilöllistä hallintaa ja eri toimialojen ja työpaikkojen tarpeita työaikojen säätelyssä pitää helpottaa. Tarve korostuu varsinkin asiantuntijatyössä, jota on usein mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta..
– Vaikka asiantuntijatyö on joustavaa, asiantuntijoita ei kuitenkaan pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon modernin tietotyön haasteet, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
– Myös asiantuntijoiden palautumisesta on huolehdittava.
Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.
Paikallinen sopiminen toimivaksi
Työaikojen paikallista sopimista kannattaa lisätä. Paikallinen sopiminen tulee kuitenkin toteuttaa EU:n työaikadirektiivissä määriteltyjen vähimmäisvaatimusten puitteissa. Vähimmäisvaatimukset liittyvät muun muassa lepoaikoihin, viikoittaiseen enimmäistyöaikaan, vuorotyöhön ja yötyöhön.
- Toiminta- ja yhteistyömallien on oltava selkeitä varsinkin silloin, jos työaikoja muutetaan olennaisesti esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä vuorokierrosta toiseen, muistuttaa Härmä.
Jaksotyötä ei pidä lisätä
Jaksotyönä tehtävässä vuorotyössä työvuorojen pituuteen, ennakoitavuuteen, säännöllisyyteen ja palautumiseen liittyvät rajoitukset ovat selvästi väljemmät kuin teollisuudessa tehtävässä vuorotyössä. Työterveyslaitoksen mielestä jaksotyönä tehtävää vuorotyötä ei pidä lisätä. Jaksotyöhön liittyviä terveyshaittoja tulee vähentää rajoittamalla erityisesti alle 11 tuntia kestävien vuorovälien määrää.
Jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuljetusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama kolmikantainen työryhmä valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työaikojen uudistus on osa hallituksen työelämän sääntöjen uudistuspakettia. Työryhmän puheenjohtaja on hallitusneuvos Tarja Kröger (TEM) ja työryhmän määräaika on kesäkuussa 2017.
Työaikalaki on vuodelta 1996 ja vuosilomalaki vuodelta 2005. Kummankin lain perustana ovat olleet työaika- ja vuosilolomalait, jotka olivat tulleet voimaan 1940- ja 1970-luvuilla. TEM:n työaikasääntelyä selvittävän työryhmän asettamispäätöksessä todetaan, että elinkeinorakenteen muutokset, yritysten kansainvälinen ja kotimainen toimintaympäristö sekä työn tekemisen tavat ovat muuttuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Tästä syystä voimassa oleva lainsäädäntö on päivitettävä vastaamaan nykypäivän tarpeita. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelun kohteena ovat työaikalain säännökset.
Linkit
Työterveyslaitoksen kannanotto
Mikko Härmän ja Annina Ropposen esitys Työajat ja hyvinvointi 16.2.2017
Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän tehtävät (TEM)
www.ttl.fi/tyoaika #työaika
Lisätiedot:
Tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, p. 040 5442750, mikko.harma [at] ttl.fi
Vanhempi tutkija Annina Ropponen, Työterveyslaitos, p. 043 8251392, annina.ropponen [at] ttl.fi
Vanhempi tutkija Mikael Sallinen, Työterveyslaitos, p. 040 7686956, mikael.sallinen [at] ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 500
Avainsanat:
