Työeläkekuntoutuksella on pieni myönteinen vaikuttavuus
Tiedote 23/2019, Julkaistavissa 8.5.2019 klo 9.30
Työeläkelakien mukaisella ammatillisella kuntoutuksella on vain pieni myönteinen vaikuttavuus työhön osallistumiseen, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Väestötasoisessa tutkimuksessa verrattiin työeläkekuntoutusta saaneiden ja ei-saaneiden työhön osallistumista kolme vuotta ennen kuntoutusta ja kolme vuotta sen jälkeen. Kuntoutusjaksot alkoivat vuosina 2008–2010. Tarkastelun kohteena oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä kuntoutus.
Työeläkelakien mukainen ammatillinen kuntoutus lisäsi työhön osallistumista 7,2 prosenttiyksikköä, mikä vastaa 2,6 ylimääräistä työkuukautta kolmen vuoden seurannan aikana.
– Eniten kuntoutuksesta hyötyivät miehet ja mielenterveyshäiriöistä kärsivät naiset. Vähiten hyötyä saivat tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsivät naiset, kertoo professori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta.
– Kaiken kaikkiaan kuntoutuksen hyöty oli pieni verrattuna siihen satsattuihin panoksiin. Kuntoutujille maksettiin toimeentulokorvausta kuntoutusjakson ajalta eli keskimäärin 7,9 kuukaudelta, kun verrokit, jotka eivät saaneet kuntoutusta, olivat vastaavana aikana työssä 4,9 kuukautta ilman sosiaaliturvaetuuksia.
Työeläkekuntoutus on jatkuvasti yleistynyt 2010-luvulla, minkä vuoksi sen vaikuttavuuden selvittäminen on erityisen tärkeää. Työeläkekuntoutuksen kustannukset olivat vuonna 2017 kaikkiaan 151 miljoonaa euroa, josta 130 miljoonaa aiheutui kuntoutuksen aikana maksetusta kuntoutusrahasta tai muusta toimeentulokorvauksesta ja loppuosa kuntoutuspalvelukuluista.
Kaikki työeläkevakuutusyhtiöt ja Keva järjestävät työeläkekuntoutusta. Työeläkekuntoutujia oli viime vuonna yli 18 000.
Työeläkekuntoutus tähtää työurien pidentämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn
Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jota voivat saada työelämään hyvin kiinnittyneet henkilöt, joiden sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan seuraavan viiden vuoden sisällä. Kuntoutus voi olla lyhytkestoisempaa, esimerkiksi työkokeilua ja työhön valmennusta, tai pitkäkestoisempaa kuten uuteen ammattiin kouluttautumista. Työeläkekuntoutus on lakisääteistä toimintaa ja sen tarkoitus on tukea työuran jatkumista ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä.
Työeläkekuntoutuksen lisäksi tarvitaan muita toimia
Tutkimuksesta kävi ilmi, että lyhyt työeläkekuntoutusjakso (enintään 10 kk) vaikutti työhön osallistumiseen eniten ensimmäisenä vuonna kuntoutuksen jälkeen. Tämän jälkeen vaikutus hiipui. Pidemmissä kuntoutusjaksoissa (yli 10 kk) positiivinen vaikutus taas tuli näkyviin viiveellä.
Tutkimuksessa ei ollut saatavilla tietoja kuntoutuksen tarkasta sisällöstä tai sen toteutumisesta. Lyhyet kuntoutusjaksot olivat kuitenkin todennäköisesti työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta, kuten työkokeilua tai työhön valmennusta ja pidemmät jaksot olivat oletettavasti koulutusohjelmia.
– Vaikuttaa siltä, että nykyisen työeläkekuntoutuksen keinoin työhön osallistumista ei pystytä lisäämään tehokkaasti. Tarvitaan lisäksi muita toimenpiteitä, esimerkiksi laajempaa työn muokkausta sekä parempaa ja pitkäkestoisempaa tukea työpaikalla. Koulutusta sisältävän kuntoutuksen jälkeen tarvitaan työllistymistä tukevia lisätoimenpiteitä nopeamman työhön paluun saavuttamiseksi, muistuttaa Viikari-Juntura.
- Työterveyshuollon rooli ammatillisen kuntoutuksen käynnistäjänä oli tutkimuksen kohteena olleiden kuntoutusjaksojen aikana vielä kehittymässä, korostaa eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ylilääkäri, dosentti Maija Haanpää. Lainsäädäntöön on sen jälkeen tehty monia muutoksia, joilla työhön palaamista on pyritty tukemaan. Tässä tutkimuksessa ei voitu erikseen selvittää mahdollisten työn muutosten vaikutuksia. Työkokeiluissa riittävä työtehtävien muokkaus on tarpeen pitkäkestoisen työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.
Kuntoutusprosessit vaativat kehittämistä ja parempaa vaikuttavuuden arviointia
Nyt julkaistun Työterveyslaitoksen tutkimuksen kaltaista väestötason vaikuttavuustutkimusta ei työeläkekuntoutuksesta ole aikaisemmin tehty. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka suurin osa palasi töihin kuntoutuksen jälkeen, näin olisi todennäköisesti tapahtunut lähes yhtä yleisesti myös ilman kuntoutusta. Tulokset antavat aiheen työeläkekuntoutuksen prosessien uudelleenarviointiin ja kehittämiseen.
– Paremman vaikutuksen saamiseksi pitää selvittää, miten työeläkekuntoutuksen palveluita olisi mahdollista kehittää sekä missä määrin työeläkekuntoutukselle vaihtoehtoisia tai sitä täydentäviä toimenpiteitä kannattaa hyödyntää, sanoo johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.
-Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta tämän päivän työelämässä ja työterveyshuollon roolia tulisikin tämän perusteella selvittää lisää yhteistyössä työeläkevakuuttajien kanssa, Haanpää jatkaa.
– Ehdotamme tutkimusohjattuja kokeiluja työeläkekuntoutuksen kehittämiseen, toteaa Mäkitalo.
Tutkimus oli osa laajempaa hanketta ”Ammatillisen osaamisen kehittämisen vaikutukset työhön osallistumiseen heikentyneen terveydentilan ja työttömyyden yhteydessä”. Osatutkimuksessa verrattiin työeläkekuntoutusta saaneiden ja ei-saaneiden työhön osallistumista kolme vuotta ennen kuntoutusjaksoa ja kolme vuotta sen jälkeen. Kuntoutusta saaneiden ryhmässä oli 3199 30–55 -vuotiasta äskettäin työsuhteessa ollutta henkilöä, joilla oli ollut tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai mielenterveyshäiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä, ja joiden kuntoutusjakso alkoi vuosina 2008–2010 (interventioryhmä). Toisessa saman suuruisessa, tilastollisesti kaltaistetussa verrokkiryhmässä olevilla ei ollut kuntoutusjaksoa. Ryhmistä saatiin vertailukelpoiset ottamalla huomioon sosiodemografiset ja työhön liittyvät tekijät sekä työkyvyttömyyden ja muun työmarkkinahistorian yksityiskohdat. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen, Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen rekisterit yhdistävää aineistoa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (hankenumero 303534).
Lisätietoja:
Eira Viikari-Juntura, professori, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 040 7369259, eira.viikari-juntura[at]ttl.fi
Taina Leinonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen[at]ttl.fi
Esitys tiedotustilaisuudessa 080519 (Viikari-Juntura ja Leinonen)
Kommenttipuheenvuoro Maija Haanpää Ilmarinen
Tyoeläkekuntoutujien määrä yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä (ETK:n tiedote 11.4.2019)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 550. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
