Työhyvinvoinnista on tulossa osa johtamista
Työterveyslaitos, Terveystalo ja Pohjola tiedottavat. Tiedote on julkaistavissa 24.9.2014 klo 11.00.
Suomalaiset yritykset ovat jatkaneet kaikissa kokoluokissa hyvää kehitystä työhyvinvoinnin johtamisessa. Yhä useammin työhyvinvointi on otettu osaksi liiketoiminnan johtamista ja esimiehille on määritetty työhyvinvoinnin huomioivat tavoitteet, vastuut ja mittarit. Tiedot käyvät ilmi Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 -tutkimuksesta, joka julkaistiin jo viidettä kertaa.
Työhyvinvointi on otettu yhä useammin mukaan johdon ja henkilöstöhallinnon (HR) prosesseihin, kuten strategiatyöhön, esimieskoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin. Nämä kaikki luovat vahvan pohjan strategisen hyvinvoinnin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategisen hyvinvoinnin tavoitteellisuus, esimiehille määritetty vastuu ja mittaaminen ovat kehittyneet myönteisesti vuosien 2009–12 tasoon verrattuna.
– Strateginen hyvinvointi on liiketoimintaa tukeva osa työhyvinvointia. Sen rinnalle voidaan hahmottaa yksilöllinen työkyvyttömyysriskin vähentämiseen tähtäävä työkykyjohtaminen, kertoo työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ossi Aura Terveystalosta.
Strateginen hyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta: hyvinvoinnin strateginen perusta, hyvinvointi johdon toiminnoissa, esimiestyö ja HR:n toiminnot sekä työhyvinvoinnin tukitoiminnot.
– Työhyvinvoinnin tukitoiminnoissa hyvää kehitystä on tapahtunut työterveyshuollossa, sen sijaan työsuojelun toiminnat ovat pysyneet entisellä, tosin hyvällä tasolla, sanoo Aura.
– Hyvää kehitystä hankaloittavat kuitenkin heikentyneet resurssit. Talouden haasteelliset ajat näkyvät sekä organisaatioiden rahallisessa että esimiesten ajallisessa panostamisessa, kertoo toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta.
Strategisen hyvinvoinnin investoinnit ovat viimeisten vuosien aikana vähentyneet. Työterveydessä on ollut maltillista nousua, mutta koulutukseen, henkilöstöetuihin ja projekteihin investoiminen on vähentynyt huomattavasti. Vuoden 2014 tulosten valossa panostus oli keskimäärin 726 € henkilöä kohden vuodessa. Tämä vastaa n. 1,8 mrd€:n vuotuista investointia koko Suomen tasolla. Vastaajilta on kysytty hyvinvoinnin kokonaisinvestoinnit, työterveyden osalta Kela-korvauksen jälkeen.
Osaamiseen ja ajankäyttöön liittyvät resurssit osoittautuivat heikoiksi
Hieman yli puolet vastaajista arvioi, että esimiesten motivaatio työhyvinvoinnin johtamisessa oli hyvä tai erinomainen. Sen sijaan esimiesten osaamisen arvioi hyväksi enää neljännes vastaajista ja vain 12 prosenttia oli sitä mieltä, että esimiehillä on riittävästi aikaa työhyvinvoinnin johtamiseen.
– Edellytykset työelämän laadun parantamiseen ja siten pidempien työurien tukemiseen ovat siis edelleen suomalaisen yhteiskunnan merkittävä kehityshaaste, muistuttavat ikäjohtamisen asiantuntijat ratkaisupäällikkö Tomi Hussi Pohjolasta ja toimitusjohtaja Juhani Ilmarinen Juhani Ilmarinen Consulting Oy:stä.
Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa tutkimussarja on kartoittanut työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen toimintatapoja vuodesta 2009. Tutkimukseen osallistui 385 organisaatiota seitsemältä eri toimialalta.
Tutkimusraportti julkaistaan Työterveyslaitoksen sivuilla www.ttl.fi/verkkokirjat
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014. Aura, Ahonen, Hussi ja Ilmarinen. Helsinki 2014.
Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta esiteltiin heinäkuussa SuomiAreenassa Porissa.
Tiedote 17.7.2014 Työhyvinvoinnin resursoinnit vähentyneet – panostukset henkilöstön koulutukseen heikkenevät
Lisätietoja tutkijaryhmän jäseniltä:
Guy Ahonen, Tiedolla vaikuttaminen –toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos,puh. 0500 477 727, guy.ahonen(at)ttl.fi
Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo, puh. 0500 606 102, ossi.aura(at)terveystalo.com
Tomi Hussi, ratkaisupäällikkö, Pohjola Vakuutus Oy, puh. 050 517 9209, tomi.hussi(at)pohjola.fi
Juhani Ilmarinen, toimitusjohtaja, Juhani Ilmarinen Consulting Oy, puh. 0400 815 511, juhani.ilmarinen(at)jic.fi
