Työpaikoilla altistutaan ärsytysastmaa aiheuttaville kemikaaleille – riski suurin teollisuudessa ja maataloudessa

Syövyttävien tai voimakkaasti hapettavien kemikaalien hengittäminen voi johtaa astman kehittymiseen – joko toistuvan altistumisen seurauksena tai tapaturmaisena altistumisena. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus antaa viitteitä siitä, että suomalaisilla työpaikoilla ja työterveyshuolloissa ei aina tunnisteta riittävän hyvin hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäviä aineita eikä ymmärretä korkeiden pitoisuuksien vaikutuksia terveyteen.

Työterveyslaitos tutki Suomessa vuosina 2000–2018 todettuja ärsytyksen kautta syntyneitä ammattiastmoja.

”Noin puolet astmatapauksista kehittyi yksittäisen, tapaturmaisen altistumisen seurauksena, ja puolet liittyi toistuviin altistumistapahtumiin – joissain tapauksissa runsas altistuminen ja myös oireet olivat jatkuneet vuosia”, keuhkosairauksien ylilääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta kertoo.

Astman kehittymiseen voi johtaa tilanne, jossa työntekijä hengittää korkeita pitoisuuksia syövyttäviä happoja, emäksiä tai voimakkaasti hapettavia aineita, jotka vaurioittavat hengitysteitä. Merkittävin yksittäinen aiheuttaja tutkimuksen aineistossa oli rikkihappo. Muita tyypillisiä ammattiastman aiheuttajia olivat muut syövyttävät hapot, ammoniakki, lipeä, kloorikaasu, rikkivety, erilaiset palokaasut ja emäksiset pölyt.

Vanhempi asiantuntija Katri Suuronen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Satu Soini Työterveyslaitoksesta linjaavat, että meidän ei tule hyväksyä työoloja, joissa ylitetään kemikaalien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet.

Tutkimustulos on kansainvälisestikin merkittävä, ja havainnot on tärkeä huomioida työpaikoilla, työsuojelussa, työterveyshuolloissa ja työsuojelun valvonnassa. Samalla kun työpaikoilla ehkäistään ärsytyksen aiheuttamaa astmaa, voidaan todennäköisesti vähentää muitakin pitkäaikaisia hengitystiesairauksia, kuten pitkäaikaista nuhaa ja poskiontelotulehduksia.

Puutteita ollut osaamisessa ja tiedon kulussa

Tutkimuksessa selvitettiin taustasyitä, jotka ovat johtaneet ammattiastmaan (ks. liitteet). Kun kyseessä oli yksittäisen altistumistapahtuman aiheuttama astma, tärkein syy oli tiedon puute, häiriö tiedonkulussa tai väärät ohjeet. Sen sijaan toistuvien altistumisten aiheuttaman astman taustalla oli yleisesti huonot työolosuhteet – näin oli kolmessa tapauksessa neljästä. 

”Jos kysymyksessä on voimakkaasti syövyttävä aine ja pitoisuus on korkea, keuhkot voivat vaurioitua jo muutamasta hengenvedosta. Sekä aiempien tutkimusten että omien havaintojemme perusteella osalle sairastuneista kehittyy vaikeahko astma. Tällöin lääkehoidosta huolimatta astmaoireet jatkuvat, fyysinen suorituskyky voi laskea ja sairastuminen voi johtaa merkittävään pysyvään haittaan”, kertoo Irmeli Lindström.

Altistumisia tapahtunut useilla toimialoilla ja monissa ammateissa

Tutkimuksessa tunnistettiin riskiammateiksi prosessityöntekijät ja korjaajat kemian-, sellu-, metalli- ja kaivosteollisuudessa. Lisäksi useita tapauksia todettiin maanviljelijöillä sekä elintarviketeollisuuden, rakennusalan ja kuljetusalan työntekijöillä.

”Huomattavaa oli, että raskaassa teollisuudessa työntekijä teki useissa altistumistapauksissa normaalia työtään ilman erityistä poikkeustilannetta”, kertoo Irmeli Lindström.

Tyypillisiä altistumistilanteita olivat prosessivuodot ja korjaustehtävät raskaassa teollisuudessa sekä erilaiset palot ja aineiden kuumeneminen. Säkkien tai siilojen hajoaminen saattoi altistaa voimakkaasti emäksiselle pölylle, kuten tuhka- ja sementtipölylle. Maataloudessa lietteen käsittely ja lietekaivojen tyhjentäminen aiheuttivat altistumista ammoniakille ja rikkivedylle, jotka ovat peräisin eläinten ulosteista ja virtsasta. Joissakin altistumistapauksissa on käytetty voimakkaita pesuaineita sumuttavilla menetelmillä ja työskennelty ilman suojaimia.

Ärsytysastma-hanke

• Tutkimuksessa selvitettiin ärsytyksestä aiheutuneen astman aiheuttajia, riskiammatteja ja altistumistapahtumia 69 potilaalla.
• Tulokset on julkaistu arvostetussa työlääketieteen julkaisussa Occupational and Environmental Medicine.
• Ärsytysastma-tutkimusta (2020–2022) rahoittavat Työsuojelurahasto, Hengityssairauksien tutkimussäätiö ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kautta Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus ja Liikennevakuutuskeskus.
• Seuraavaksi Työterveyslaitoksen tutkijaryhmä tutkii ärsytyksen aiheuttaman astman ennustetta ja vaikutusta työkykyyn.
• Lisätietoa hankkeesta: Ärsytysastma (2020–2022) - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Lisätiedot

• Ylilääkäri Irmeli Lindström, Työterveyslaitos, puh. 046 8511 1898, irmeli.lindstrom@ttl.fi
• Ylilääkäri Satu Soini, Työterveyslaitos, puh. 046 851 5858, satu.soini@ttl.fi
• Vanhempi asiantuntija Katri Suuronen, Työterveyslaitos, puh. 040 555 3510, katri.suuronen@ttl.fi

Mediapalvelut

Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen[at]ttl.fi

Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto[at]ttl.fi

Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyvinvointia työstä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Tietoa meistä: www.ttl.fi  Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin

Avainsanat: