Työsuojeluhenkilöstö antoi yhteistoiminnalle tyydyttävän arvosanan

Report this content

Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos tiedottavat 23.5.2017

Työsuojeluhenkilöstö antoi kohtuullisen hyvän yleisarvosanan työsuojelun yhteistoiminnasta, keskiarvo oli kouluarvosana-asteikolla 7,7. Toimivaksi arvioitiin työsuojelutoiminnan järjestelmällisyys sekä yhteistyö ja yhteinen keskustelu henkilöstön kanssa. Kehitettävää on tiedottamisessa, johdon sitoutumisessa ja ennakoivassa toiminnassa. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

Henkilöstöllä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työsuojeluasioihin

Tuore Työsuojelupaneeli antaa positiivisen kuvan työpaikkojen yhteistoiminnan tilasta. Kyselyssä haettiin vastauksia työpaikan johdon, esimiesten, henkilöstön ja työsuojelutoimijoiden tehtävien toteutumiseen.

Ilahduttavaa on, että työsuojeluasiat ovat monella työpaikalla esillä henkilöstötilaisuuksissa ja osasto- tai viikkopalavereissa.

– Jatkossa olisikin kiinnostavaa päästä tutkimaan, mitä asioita palavereissa käsitellään ja miten vuorovaikutteista käsittely on, toteaa tutkija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.

Paneelissa ilmeni myös, että monilla työpaikoilla henkilöstö tekee aktiivisesti ilmoituksia epäkohdista sekä ideoi ja esittää parannusehdotuksia.

Esimiesten työsuojeluaktiivisuus puolestaan vaihtelee työpaikoittain. Avovastauksissa usea vastaaja oli maininnut, että osa esimiehistä toimii hyvin esimerkillisesti ja osa taas on passiivisia työsuojeluasioissa. Työsuojeluhenkilöstöstä vajaa puolet arvioi, että esimiehet eivät käsittele työsuojeluun liittyviä asioita säännöllisesti alaistensa kanssa.

– Tämä on huolestuttavaa, koska turvalliset työtavat ja työhyvinvointi tulevat todeksi työtä tehdessä omassa työpisteessä ja työyhteisössä, arvioi tutkija Uusitalo.  

Ajan puute sekä riittämätön tiedonkulku haasteena työsuojelun yhteistoiminnassa

Menestyksekäs, ennakoiva ja suunnitelmallinen työsuojelutyö edellyttää aikaa ja resursseja, joita kaikilta työpaikoilta ei tunnu löytyvän. 41 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työsuojelutoiminta on lähinnä poikkeamiin ja ongelmiin reagointia. Reilu viidennes vastasi, että ei ole aikaa perehtyä tuoreeseen työsuojelutietoon tai suunnitella työsuojelua riittävästi.

Joillakin työpaikoilla haasteena oli lisäksi riittämätön keskustelu ja tiedonkulun toimimattomuus eri osapuolten välillä. Esimerkiksi työsuojelutoimikunnan kokouksissa esille nousseet asiat eivät välttämättä siirtyneet muiden tietoon, samoin johdon ja työsuojeluväen välillä tieto ei aina kulkenut. Esimerkiksi yli neljännes työsuojeluvaltuutetuista ei osannut sanoa, käsitelläänkö työsuojeluasioita johtoryhmän kokouksissa vai ei.

Kuitenkin työsuojeluhenkilöstö arvioi johdon toteuttavan varsin hyvin työnantajan huolehtimisvelvoitetta, ja johdon katsottiin kaikkiaan olevan kohtuullisen hyvin sitoutunut työsuojeluun.

Työsuojelu on yhteinen asia – vai onko?

Ilahduttavaa on myös havaita, että työpaikoilla on yhteinen ymmärrys työsuojelusta ja että johto ja henkilöstö ovat yhdessä sopineet työsuojelun tavoitteista. Lisäksi tavoitteet näyttävät liittyvän monilla työpaikoilla työpaikan liiketoimintastrategiaan. Toisaalta vastauksissa ilmeni ero työsuojelupäälliköiden ja valtuutettujen välillä. Esimerkiksi valtuutetuista joka viides ei tiedä, käsitelläänkö työsuojeluasioita johtoryhmän kokouksissa. Päälliköistä tämä on epäselvää joka kymmenennelle. 

– Kertovatko positiiviset tulokset siitä, että lakisääteinen edustuksellinen työsuojelun yhteistoiminta sujuu useilla työpaikoilla hyvin, mutta yhteys johtamisjärjestelmiin on vielä hakemassa muotoaan? aprikoi asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta.  

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 12 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin maalishuhtikuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 514. Kyselyn vastusprosentti oli n. 16 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.

 

Lisätietoja

Asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915, kerttuli.harjanne[at]ttk.fi

Tutkija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, p. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi

Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi

 

Tutustu myös

TS-paneelin nettisivut (www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli)

Paneelin VIII tarkemmat tulokset (pdf) 

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Jatkossa olisikin kiinnostavaa päästä tutkimaan, mitä asioita palavereissa käsitellään ja miten vuorovaikutteista käsittely on.
tutkija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
Kertovatko positiiviset tulokset siitä, että lakisääteinen edustuksellinen työsuojelun yhteistoiminta sujuu useilla työpaikoilla hyvin, mutta yhteys johtamisjärjestelmiin on vielä hakemassa muotoaan?
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus