Työtään tuunaavat ihmiset voivat paremmin
Työterveyspäivät 12.-13.9.2017, Tiedote 42/2017
Työterveyslaitoksen ja Utrecthin yliopiston tuoreiden tutkimusten mukaan työn tuunaaminen vaalii työn imua ja suojelee työuupumukselta. Työn tuunaaminen tarkoittaa, että työntekijä itse aloittaa työnsä muokkaamisen vastaamaan omia tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan. Perinteisesti työelämän kehittämistä on ohjannut ylhäältä alas –johtaminen.
- Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea työtovereilta, kertoo dosentti, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
- Työn tuunaamista on myös omatoiminen uusien työn haasteiden lisääminen, esimerkiksi uuteen innostavaan projektiin tarttuminen.
Tällainen työn tuunaaminen lisää työn mielekkyyttä, työn imua ja kannustaa ihmistä hyvään suoritukseen. Sen sijaan sellainen työn tuunaaminen, jossa vältetään haitallista kuormitusta kuten hankalia vuorovaikutustilanteita, voi päinvastoin lisätä työuupumusta.
Työn tuunaaminen kannattaa, vaikka on kiire ja työt vaativia
Kuormittava työ lisää työuupumuksen todennäköisyyttä ja vähentää työn imua. Kuormittava työ voi olla fyysisesti raskasta tai siinä voi olla kovat aikapaineet tai vaikkapa vaikeita, tunteisiin meneviä asiakastilanteita.
Työn tuunaaminen kannattaa kuormittuneessakin tilanteessa, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimus.
- Niiden, jotka kuormituksesta huolimatta hakivat työhönsä uusia voimavaroja ja haasteita eli tuunasivat työtään, työhyvinvointi säilyi samalla tasolla kuin vähän kuormitusta kokevien.
- Kun taas vähän tuunaavien hyvinvointi kärsi selvästi työn kuormituksista, kertoo Jari Hakanen.
Ilmapiirikartoituksissa kannattaisi edistää työn imua, ei työtyytyväisyyttä
Toisessa tutkimuksessa ei tutkittu, miten työn tuunaaminen edistää hyvinvointia, vaan katsottiin toisesta suunnasta ja verrattiin, miten eri työhyvinvoinnin tyypit: työn imu, työuupumus, työholismi ja työtyytyväisyys työssä ennustavat erilaisia työn tuunaamisen tapoja.
- Työn imussa olevat hakivat tuunaamalla uusia voimavaroja ja haasteita, mutta eivät vältelleet vaikeita tilanteita. Työn imussa ihmisellä onkin riittävästi energiaa kohdata myös hankalia tilanteita.
- Tyytyväisyys työhön ei sen sijaan ennustanut mitään työn tuunaamisen tyyppiä.
Organisaatiot arvioivat ilmapiirikartoituksissa perinteisesti työtyytyväisyyttä, mutta tämän tutkimuksen perusteella työtyytyväisyys ei ole hyvä mittari, jos aloitteellisuutta ja tulevaisuuteen suuntautumista pidetään tavoitteena, sanoo Jari Hakanen.
Työuupuneilla ei ollut voimavaroja panostaa oppimiseen ja kehittymiseen työssä. Sen sijaan he välttelivät hankalia tilanteita ja kuormitusta. Työuupuneiden on vaikea selvitä vaativista töistä ja he kokevat usein riittämättömyyden tunnetta.
Myös työholistit halusivat kehittää itseään ja hakea uusia haasteita. Toisin kuin työn imussa, työholisti kuitenkin tuunaa työtään, vaikkei hänellä olisi voimavaroja siihen. Työholismi saattaakin johtaa usein työuupumukseen.
- Vanha uskomus siitä, että ”palaakseen loppuun on ensin oltava liekeissä”, osoittautui vääräksi tässä tutkimuksessa, sanoo Hakanen.
Työn imussa oleva työn tuunaaja on paras mahdollinen yhdistelmä organisaation kannalta
Työn imussa olevilla työntekijöillä halu työn tuunaamiseen säilyi koko tutkimuksen seuranta-ajan neljä vuotta. Se, että työn imu näyttää olevan melko pysyvä tila, voikin selittyä sillä, että työn imussa olevat tuunaavat työtään ja siksi säilyvät työn imuisina.
- Työelämän nopeat muutokset ja epävarmuus ovat rajusti koetelleet työntekijöiden oma-aloitteisuutta ja ammatillista ylpeyttä omasta työstään, sanoo Hakanen.
-Jotta yhä useampi pääsisi työn imuun ja haluaisi tuunata työtään, niin tarvitaan myös työntekijöiden vahvuudet tunnistavaa, aloitteellisuuteen kannustavaa ja hyvinvointiin panostavaa johtamista.
Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimukset tehtiin yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliiton kanssa. Ensimmäinen tutkimus oli kyselytutkimus 470 hammaslääkärille. Toinen tutkimus oli neljän vuoden seurantatutkimus (2010–2014), johon osallistui 1877 hammaslääkäriä.
Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriliitto.
Lisätiedot: tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen[at]ttl.fi Twitter: @jari_hakanen
Tutkimusartikkelit:
Työn imu ja työn tuunaaminen –verkkosivut (www.ttl.fi)
LIITE 1: Käsitteiden määrittely ja kuva työhyvinvoinnin eri tyypeistä
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys Työntekijämäärä: 560
Avainsanat:
