Työterveyshuollon laadussa paljon parannettavaa

Report this content

Työterveyspäivät 11.–12.9.2019, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Tiedote 30/2018, Julkaistavissa 11.9.2018 klo 8:00

Vaikka suurimmassa osassa työterveysyksiköistä on vähintään tyydyttävät edellytykset toteuttaa laadukasta työterveyshuoltoa, on laadun vaihtelu suurta. Työterveyslaitoksen keväällä 2018 toteuttamassa laatukyselyssä vain yksi työterveysyksikkö ylsi erinomaiseen laatuun. Työterveyshuollon palveluntuottajien välillä on edelleen suuria eroja esimerkiksi työterveysyhteistyöhön ja työpaikkaselvityksiin käytetyssä ajassa.

 

– Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

– Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Yritysten työterveystoiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia tulee parantaa ja siihen käytettyä aikaa seurata. Laadun kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja työterveyshuollot ovat siihen valmiita panostamaan. Tämä on tietysti erinomainen asia,  Leino korostaa.

Työterveyslaitoksen keväällä 2018 toteuttamalla laatukyselyllä selvitettiin työterveyshuoltoyksiköiden työterveystoiminnan laatua vuodelta 2017. Kysely lähetettiin 233 työterveyshuollon laatuverkoston jäsenyksikölle, ja siihen vastasi kaikkiaan 158 työterveysyksikköä. Kyselyn vastausprosentti oli 68. Laatukyselyn avulla työterveysyksiköt voivat verrata omia tuloksiaan kaikkien vastanneiden tunnisteettomiin tuloksiin. Työterveyshuoltopalvelua tarjoavat konsernit voivat verrata omia yksiköitään konsernin sisällä.

Työterveyshuoltoyksiköiden henkilöstön pätevyydessä puutteita

Kyselyssä kävi ilmi, että työterveyshuollon erikoislääkärit tekevät vain reilun kolmanneksen lääkäreiden kokonaistyöajasta työterveyshuollossa vaikka laki toisin määrää. 20,7% lääkäreiden kokonaistyöajasta tekivät lääkärit, jotka olivat erikoistumassa työterveyshuoltoon. Lääkärit, joilla ei ollut lainkaan työterveyshuollon koulutusta, tekivät 11,7% yksiköissä tehdystä lääkärin työstä.

Työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien kohdalla valtaosan työstä tekevät ammattihenkilöt ja asiantuntijat, jotka ovat suorittaneet tai suorittamassa työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen. Sosiaalialan asiantuntijoita puuttuu useista yksiköistä.

Yksiköistä 60 prosenttia tekee sairaanhoitoa enemmän kuin ennalta ehkäisevää toimintaa. Jatkossa ennaltaehkäisevän toiminnan painoarvoa tulisi edelleen lisätä.

Ryhmämuotoiset interventiot toimivat, mutta ovat harvoin käytössä

Vaikka useat tutkimukset osoittavat, että työterveyshuollon toteuttamat ryhmäinterventiot ovat tehokkaita menetelmiä vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn, niitä toteutetaan vain harvoin.

– Osasyynä tilanteeseen voi olla Kelan korvauskäytäntö, joka ei tällä hetkellä tue ryhmäinterventioita. Korvauskäytäntöä olisi syytä joustavoittaa siten, että myös ryhmämuotoisia interventioita voidaan toteuttaa osana työterveyshuollon korvattavaa toimintaa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää ja sen painoarvoa lisätä, Leino korostaa.

Henkilöasiakkaat ovat tyytyväisiä, organisaatioasiakastyytyväisyyttä tulisi mitata paremmin

Alle puolet kyselyyn vastanneista työterveysyksiköistä oli mitannut organisaatioasiakastyytyväisyyttä, ja noin puolet henkilöasiakastyytyväisyyttä. Työterveyshuollon toimintaan kokonaisuutena erittäin tyytyväisten osuus on pienempi organisaatioasiakkailla kuin henkilöasiakkailla. 70 % työterveysyksiköistä ilmoitti, että henkilöasiakkaista erittäin tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan kokonaisuudessaan oli yli puolet kyselyyn vastanneista.

– Työterveysyksiköiden pitäisi lisätä työpaikkaan kohdistuvaa toimintaa ja yhteistyötä sekä mitata organisaatioasiakastyytyväisyyttä nykyistä aktiivisemmin, erityisasiantuntija Susanna Syynimaa Työterveyslaitoksesta toteaa.

Laatupalkinto jaetaan Työterveyspäivillä

Työterveyslaitos haluaa omalta osaltaan kannustaa työterveysyksiköitä parantamaan toimintansa laatua ja myöntää vuosittain työterveyshuollon laatupalkinnon. Vuoden 2018 laatupalkinnon voittaja julkistetaan Työterveyspäivillä Tampereella11.9. klo 14.30.

 

Lisätietoja:

Ylilääkäri, Työterveyshuollon laatuverkoston puheenjohtaja Timo Leino, Työterveyslaitos, p. 043 825 1894, timo.leino@ttl.fi

Erityisasiantuntija Susanna Syynimaa, Työterveyslaitos, p. 030 474 2250, susanna.syynimaa@ttl.fi

Työterveyshuollon laatukysely ja laatutasoluokitus 2017 -raportti

Työterveyshuollon laatuportaali

Työterveyspäivät www.ttl.fi/tyoterveyspaivat

Työterveyspäivät on työterveysalan laajin tapahtuma, joka kokoaa työterveys- ja työturvallisuusväen lisäksi HR-asiantuntijoita, esimiehiä ja työsuojelun ammattilaisia työelämän ajankohtaisten haasteiden ääreen. Työterveyspäivät on osa pohjoismaiden suurinta turvallisuuden ja riskienhallinnan ammattilaistapahtumaa: Turvallisuus-, EuroSafety- ja Työhyvinvointi-messut 11.–13.9.2018, Logistiikka-messut 12.–13.9.2018. Paikka: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Messutapahtumat järjestää Tampereen Messut Oy pääyhteistyökumppaneinaan Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry ja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY.

 

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia

Lainaukset

Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää
ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Yritysten työterveystoiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia tulee parantaa ja siihen käytettyä aikaa seurata. Laadun kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja työterveyshuollot ovat siihen valmiita panostamaan. Tämä on tietysti erinomainen asia
ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
Osasyynä tilanteeseen voi olla Kelan korvauskäytäntö, joka ei tällä hetkellä tue ryhmäinterventioita. Korvauskäytäntöä olisi syytä joustavoittaa siten, että myös ryhmämuotoisia interventioita voidaan toteuttaa osana työterveyshuollon korvattavaa toimintaa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää ja sen painoarvoa lisätä
ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
Työterveysyksiköiden pitäisi lisätä työpaikkaan kohdistuvaa toimintaa ja yhteistyötä sekä mitata organisaatioasiakastyytyväisyyttä nykyistä aktiivisemmin
erityisasiantuntija Susanna Syynimaa, Työterveyslaitos