Uusi suositus: Työkyvyn heikkeneminen voidaan tunnistaa varhain
Tiedote 50/2016, Helsinki 29.9.2016
Työntekijän toimintakyky vaikuttaa työssä selviytymiseen. Toimintakyvyn heikentyminen olisi tunnistettava mahdollisimman aikaisin, jotta työkykyä tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein. Uudessa suosituksessa esitellään mittareita ja menetelmiä työkyvyn heikkenemisen varhaiseen tunnistamiseen. Suositus on tarkoitettu terveydenhuoltohenkilöstölle ja myös muille työkyvyn ylläpitoon osallistuville kuten esimiehille ja työntekijälle itselleen.
Suosituksen on julkaissut kansallinen Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkosto (TOIMIA), jota koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Terveydentilan lisäksi työkykyyn vaikuttavat yksilön henkilökohtainen elämäntilanne, osaaminen, elintavat ja motivaatio. Tärkeitä asioita ovat myös työhön liittyvät asiat: esimiestyö, työyhteisö ja työolot.
– Työssä selviytymistä arvioitaessa on tärkeää huomioida kaikki toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, muistuttaa työterveyshuollon erikoislääkäri Katri Tiitola, yksi suosituksen laatijoista.
– Olemme koonneet suositukseen erilaisia työkaluja kuten oirekyselyjä, mittareita ja toimintakyvyn arviointiasteikkoja, jotka tukevat työpaikalla tehtyjä havaintoja ja auttavat myös työntekijää ymmärtämään omaa tilannettaan.
– Tavoitteena on työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin lisääminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentäminen, sanoo Tiitola.
Työkyvyn tukeminen on yhteispeliä
Työkyvyn tukeminen edellyttää neuvottelevaa ja kuntoutumista tukevaa otetta kaikilta työkyvyn ylläpitoon osallistuvilta tahoilta. Näitä ovat työterveyshuolto, muu terveydenhuolto, yrityksen johto, henkilöstöhallinto, esimiehet, luottamushenkilöt ja työntekijä itse.
Työterveyshuollon tehtävänä on edistää yhteistyötä ja koota eri toimijoilta kertyvä tieto yhteen. Vaikka työterveyshuolto koordinoi, vastuu yksilön työkykyyn liittyvien havaintojen tekemisestä jakaantuu kaikille prosessiin osallistuville. Alkuvaiheessa keskeisessä roolissa ovat esimies ja työntekijä itse terveydenhuollon lisäksi. Kuntoutuspalveluiden ja sosiaalipuolen toimijoiden rooli korostuu, kun mietitään jatkotoimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi ja palauttamiseksi.
Työyhteisössäkin kannattaa olla hereillä
Merkkejä työkyvyn heikkenemisestä on monia ja niitä voivat tunnistaa myös työkaverit. Työkaveristaan huolestunut työntekijä voi ottaa asian puheeksi esimiehen kanssa. Tärkeää on, että merkit huomataan ja asiaan puututaan.
- Yksittäisiä merkkejä työkyvyn heikkenemisestä voi meillä kaikilla olla silloin tällöin, mutta jos merkkejä on useampia ja toistuvasti, on syytä huolestua, sanoo työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Ari Kaukiainen.
Merkkejä työkyvyn heikkenemisestä voivat olla:
- motivaation muuttuminen
- kielteinen palaute asiakkailta
- toistuvat ristiriitatilanteet työyhteisössä
- päihteiden käyttö
- poissaolot maanantaisin, perjantaisin tai loman alussa ja lopussa
- muutokset käyttäytymisessä: ärtyneisyys, vetäytyminen, epäsiisteys
- vuorokiertoon liittyvät poissaolot
- keskittymisvaikeudet, hajamielisyys, unohtelu, oppimisen ongelmat
- pitkittyvät työpäivät, jatkuvat ylityöt
- työaikapoikkeamat esim. jatkuva myöhästely
- työn laiminlyönti: vastuut, aikataulut, poikkeamat työsuoritteiden määrässä tai laadussa
Suositus ”Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen” on julkaistu TOIMIA-tietokannassa (www.thl.fi/toimia/tietokanta ), joka on toimintakyvyn arvioinnista kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille tarkoitettu työväline. Tietokanta on avoin ja maksuton. Suosituksen on laatinut Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston (TOIMIA) Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä.
Suositus korvaa TOIMIA-tietokannassa 26.1.2011 julkaistun suosituksen: Jukka Sipponen, Ulla Salmelainen ja Susanna Syrjäsuo ”Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa”.
Lisätiedot
Katri Tiitola, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, puh. 040 722 6740, katri.tiitola[at]kotkantyoterveys.fi
Ari Kaukiainen, dosentti, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, puh. 050 544 5811, ari.kaukiainen[at]lahitapiola.fi
Esa-Pekka Takala, LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri, puh. 030 474 2664, esa-pekka.takala[at]ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Henkilötyövuosia on n. 550 ja rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
@tyoterveys @fioh
Avainsanat:
