Vanhuspalvelu uudistuu työntekijöiden voimin
Työterveyslaitoksen tiedote 31/2016, Helsinki 17.5.2016
Vanhuspalvelun asiakasrajapinnassa toimivilla työntekijöillä on näkemystä asiakkaiden tarpeista ja ideoita palvelun parantamiseksi. Ne jäävät kuitenkin usein tunnistamatta ja hyödyntämättä. Työntekijöille omien ideoiden ja mielenkiinnon kohteiden esille tuominen on voimaannuttavaa mutta monesti vierasta. Esimiesten tuki ja rohkaisu on avainasemassa, jotta työntekijöiden kehittämisideat saadaan esiin ja käytäntöön.
─ Vanhuspalveluiden isojen muutosten keskellä hoitajat ja lähiesimiehet ovat avainhenkilöitä hyvän arjen aikaansaamisessa. Työntekijät voivat ja haluavat vaikuttaa työnsä kehittämiseen, millä voi olla valtava merkitys vanhusten hyvinvoinnille ja onnellisuudelle, toteaa Valli ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva, yksi Työterveyslaitoksen toteuttaman TOIMI-hankkeen yhteistyökumppanin edustaja.
Hankkeessa neljän vanhuspalveluorganisaation työntekijät lähtivät kehittämään työtään arkikokemuksensa ja havaitsemiensa tarpeiden pohjalta. Työntekijöitä rohkaistiin tekemään kokeiluja palveluiden parantamiseksi ja työn sujuvoittamiseksi.
Kehittämisen apuvälineinä kokeiltiin kahta menetelmää, ITU! Innovaattorin työkirjaa ja kehitysvuoropuhelu-menetelmää sekä niiden tukena kehittävää vaikuttavuusarviointia. Hanke loi ja levitti uudenlaista työntekijälähtöistä kehittämiskulttuuria mukana olleille työpaikoille. Samalla työpaikkojen HR-toimijat, johto ja työntekijät saivat uusia kehittämisen välineitä työhönsä.
Käytetyt menetelmät tukivat aktiivista otetta työhön ja sen kehittämiseen
─ Menetelmien käyttö vahvisti työntekijöiden aloitteellisuutta työnsä muuttamiseksi ja antoi evästystä omalla ammatillisella polulla etenemiseen. Ennen kokeiluja työntekijät eivät mieltäneet itseään palvelun kehittäjiksi tai muutosvoimaksi. Menetelmät edistivät työntekijöiden aktiivista otetta työn kehittämiseen, projektipäällikkö Hilkka Ylisassi Työterveyslaitoksesta kertoo.
Hankkeessa voitiin osoittaa, että sekä ITU!-kirja että kehitysvuoropuhelu edistävät työpaikkojen keskustelukulttuuria ja työtä koskevaa yhteistä ymmärrystä. Vastaavasti molemmat menetelmät herättivät työntekijöitä pohtimaan ja muuttamaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan sekä tuomaan esille omia kiinnostuksen kohteitaan ja ammatillisia intressejään.
Huomattava osa hankkeessa esiin nousseista työntekijöiden kehittämisideoista liittyi arjessa tapahtuvaan, pienimuotoiseen kehittelyyn ja innovointiin. Kokeilujen tuloksina syntyi myös konkreettisia toimintatapamuutoksia sekä ehdotuksia kehittämiskäytäntöjen parantamiseen.
Esimiehet tukemaan työntekijöiden kehittämistyötä
Tulosten perusteella kokeiltujen menetelmien avulla voidaan luoda edellytyksiä uudenlaiselle kehittämiskulttuurille työpaikoilla. Menetelmien käyttökokemusten ja tulosten tarkastelu esimiesten ja työntekijöiden yhteisissä arviointipajoissa osoittautui merkittäväksi työntekijälähtöisen kehittämisen jatkuvuuden kannalta.
─ On olennaista, että johdolle tuodaan esiin työntekijöiden aikaansaannokset ja samalla heidän uudistuspotentiaalinsa, Ylisassi korostaa.
Esimiesten tuki ja rohkaisu on avainasemassa, kun työntekijöiden ideoita lähdetään toteuttamaan käytännössä.
─ Työntekijälähtöisen kehittämiskulttuurin juurruttamiseksi työpaikoilla ei riitä lupa tai kehotus kehittämiseen, vaan arjen innovointia on tuettava konkreettisesti. Siihen tarvitaan kehittämistä tukevia johtamistekoja, Ylisassi painottaa.
Lähihoitaja Johanna Kivistö Mereosta osallistui Toimi-hankkeeseen työntekijänä. ”Toimi-hanke sai silmät avautumaan. Kun pääsimme porukalla pohtimaan, miten saisimme työlistan toimivammaksi, teimme uuden työnjaon. Nyt hoitajat voivat paremmin keskittyä vanhusten hoitotyöhön. Lisäksi laitoimme työtehtäviä tärkeysjärjestykseen asiakkaan tarpeiden mukaan. Huomasimme, että omaan työhön voi vaikuttaa. Usein sitä vain valitetaan eikä asioille tehdä mitään”, kertoo Johanna.
Osastonhoitaja Miina Salo Helsingin kaupungin vanhuspalvelusta oli hankkeessa mukana esimiehenä. ”Vanhuspalveluissa on ollut isoja muutoksia. Toimi-työskentelyn avulla saatiin porukkaamme uudenlaista kehittämisvalmiutta. Työntekijät tekivät paljon konkreettisia ehdotuksia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen työntekoon. Muutos on ollut iso. Jatkossakin aiomme hyödyntää näitä kehittämisvälineitä”, hän kertoo.
Lisätiedot:
Projektipäällikkö, erikoistutkija Hilkka Ylisassi, Työterveyslaitos
p. 043 825 2083
Vanhempi tutkija Laura Seppänen, Työterveyslaitos
p. 046 851 4752
Menetelmäkokeiluissa mukana olleet:
Johanna Kivistö, lähihoitaja, Mereo
p. 050 5726285
Miina Salo, osastonhoitaja, Helsingin kaupunki, palvelutalo Rudolf
p. 040 334 5343
Levittäjäorganisaation edustaja, ohjausryhmän jäsen
Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, Valli ry
p. 050 365 4664
--
TOIMI-hanke tutki kahden työntekijöiden kehittämistoimijuutta edistävän kehittämismenetelmän, kehitysvuoropuhelun ja ITU! Innovaattorin työkirjan käyttöä vanhuspalvelutyössä. Menetelmien käyttökokemuksia ja tuloksia arvioitiin kehittävän vaikuttavuusarvioinnin menetelmän avulla. Hankkeen toteutti Työterveyslaitos yhteistyössä neljän vanhuspalveluorganisaation kanssa. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. Hankkeen loppuraportti osoitteessa: http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=113277
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestintäassistentti
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat:
