Yhteiset hyvät käytännöt edistävät palo- ja pelastusalan henkilöstön työkykyä
Työterveyslaitos tiedottaa 21.5.2018, tiedote 22/2018
Palo- ja pelastusalalla toimivien työuriin kohdistuu pidennyspaineita. Työterveyslaitos on julkaissut sarjan hyviä käytäntöjä, jotka tukevat palo- ja pelastusalan henkilöstön työssä jaksamista ja työkykyä. Hyvistä käytännöistä saa vinkkejä muun muassa työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen väliseen toimintaan.
– Palo- ja pelastusalalla lähtökohdat työntekijöiden työssä jaksamiselle ovat hyvät, sanoo Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeen projektipäällikkö, vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitoksesta.
– Työkyvyn edistäminen lähtee liikkeelle jokaisen oman asenteen muutoksesta ja omien tietojen ja taitojen lisääntymisestä. Muutosta edistää työnantajan kannustus ja saatu tuki esimerkiksi työterveyshuollosta.
Kroppa ja nuppi kuntoon –hanke on haastatellut palo- ja pelastusalan toimijoita ja koonnut hyviä käytäntöjä asemilta halki Suomen. Ne ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi. Toisilta oppiminen edistää yhteistyötä ja vähentää virheitä.
– Alalla on herätty laitosten välisen yhteistyön ja toisilta oppimisen hyötyihin verrattuna siihen, että jokainen laitos kehittää itse omat toimintamallinsa alusta lähtien, Lusa korostaa.
Varhaisen tuen merkitys korostuu työkyvyn edistämisessä
Varhaisen tuen hyvä käytäntö on hyödyllinen sekä työnantajalle, työntekijälle että koko yhteiskunnalle. Sen tavoitteena on tukea työkykyä niin, että jokainen työntekijä pääsee terveenä ansaitulle eläkkeelle.
– Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa lähiesimies, aseman palomestari, saa sairauspoissaoloseurantaraportin kuukausittain. Jos työntekijällä on lyhyen ajan sisällä ollut useampia poissaoloja, niin lähiesimies ottaa asian viipymättä puheeksi selvittääkseen onko poissaolojen taustalla jotain, jossa työpaikka voisi tukea. Työvuorossa oleva paloesimies eli työnjohdollinen esimies on varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa tärkeässä asemassa kohdatessaan työntekijät joka työvuorossa. Yhteydenotot tulevat myös muilta työntekijöiltä, työntekijältä itseltään ja fyysisen toimintakyvyn osalta testaajilta, vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitokselta kuvaa.
Ammattipelastajat hyötyvät liikuntakoulutuksesta
Jotta erityisesti kuormittavimmat työvaiheet, kuten pelastussukeltaminen, ovat mahdollisia, on työntekijöiden fyysisestä kunnosta pidettävä huolta tavoitteellisesti esimerkiksi liikuntakoulutuksen avulla. Hyvien käytäntöjen joukosta löytyvätkin Oulu-Koillismaan ja Helsingin pelastuslaitosten liikuntakoulutukseen liittyvät käytännöt.
– Tutkimusten mukaan pelastajien lihaskunto on pääasiassa hyvä. Kehonhallinnan osa-alueista liikkuvuuden, koordinaation ja tasapainon harjoittaminen jäävät usein perinteistä lihaskuntoharjoittelua vähemmälle. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta löytyneessä hyvässä käytännössä jokaisella pelastusalueen henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus käydä liikunnanohjaajan ohjamalla kehonhuoltotunnilla. Helsingin pelastuslaitoksessa jokaisessa työvuorossa palomiehistä on koulutettu liikuntavastaavia, jotka vetävät liikuntaharjoittelun vuoroissa. Säännöllinen kehonhuolto auttaa ylläpitämään fyysistä toimintakykyä läpi koko työuran, Punakallio kertoo.
Työterveyslaitoksen Kroppa ja nuppi kuntoon -kehittämisprojektiin osallistui palo- ja pelastuslaitoksia halki Suomen. Hyvät käytännöt on koottu projektiin osallistuneilta laitoksilta. Projekti toteutetaan vuosina 2015-2018 osana sosiaali- ja terveysministeriön Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoittamaa TyhyverkostoX-hankekokonaisuutta.
Lisätietoja
vanhempi tutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos, puh. 030 474 8652, sirpa.lusa[at]ttl.fi
vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2648, anne.punakallio[at]ttl.fi
vanhempi asiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos, puh. 030 474 6013, anne.salmi[at]ttl.fi
Tutustu hyviin käytäntöihin: https://www.ttl.fi/hyvat-kaytannot-palo-ja-pelastustoimen-tyohon/
Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon! -sivusto: https://www.ttl.fi/kroppa-ja-nuppi-kuntoon/
Tutustu ja tule mukaan Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston toimintaan: www.ttl.fi/tyhyverkosto
Työpaikkojen parhaax
Tyhyverkoston valtakunnallisessa verkostopäivässä 21.8.2018 puhutaan tulevaisuuden työstä, jaetaan hyviä kokemuksia ja hahmotellaan yhä parempaa suomalaista työelämää. Kokoonnumme ympäri Suomen – tule mukaan! https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyopaikkojen-tyohyvinvointiverkosto/tyopaikkojen-parhaax/
Twitter: #tyhyverkosto #kroppajanuppi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
