Harmaa talous 2014 -julkaisu kertoo uusista torjuntamenetelmistä sekä riskiyritysten tunnistamisesta
Verohallinnon tilannekatsauksessa kerrotaan suomalaisen harmaan talouden nykytilasta sekä uusista teoista sen torjumiseksi. Uusia menetelmiä ovat muun muassa kuittipakko, veronumero sekä verovelkarekisteri.
Harmaan talouden torjunta on kokonaisuus ennaltaehkäiseviä toimia, paljastamis- ja selvittämistoimia että laittoman taloudellisen hyödyn takaisin perimistä. ”Näihin tavoitteisiin pyrimme lainsäädäntömuutoksilla, joista viimeaikaisia ovat esimerkiksi velvollisuus tarjota kuitti ostoksista, rakennusalan veronumero, joulukuussa avautuva yritysten julkinen verovelkarekisteri sekä käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden laajentuminen”, kertoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Harmaan talouden yritysten tunnistaminen tarkentunut
Harmaan talouden tutkiminen auttaa löytämään parhaita konkreettisia vastatoimia. Selvityksissä on havaittu, että ”punaisia lippuja” eli harmaan talouden todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä yrityksissä ovat esimerkiksi verotuksen ilmoituspuutteet, elinkeinotoiminnan verovelat, tietyt yritystoiminnan tunnusluvut sekä joissain tapauksissa yritysten vastuuhenkilöiden kytkennät muuhun yritystoimintaan.
Harmaa talous 2014 -raportti kertoo tarkemmin esimerkiksi yritysten vastuuhenkilöiden rypästymisen arvioinnista mahdollisena tunnusmerkkinä. ”Esimerkiksi Viron kaupparekisterin suomalaisilla vastuuhenkilöillä oli yritystensä kautta rypäsverovelkaa 26 prosentilla, kun Suomen kaupparekisterin vastuuhenkilöillä rypäsverovelkaa on keskimäärin 7 prosentilla”, Marttinen kertoo. ”Selvityksen perusteella arvioitiin, että suomalaisten yritysten ja henkilöiden vastuusuhteet Viroon ja niiden lisääntyminen näyttäisivät muodostavan merkityksellisen harmaan talouden riskin.”
Viranomaisesittelyssä ulosoton rooli harmaan talouden torjunnassa
Harmaan talouden torjuntaan osallistuvat useat viranomaiset, joista julkaisussa esitellään ulosotto. Laajojen tiedonsaantioikeuksiensa johdosta Ulosotolla on hyvät mahdollisuudet havaita ja tunnistaa harmaan talouden toimijoita.
Monipuolisia näkökulmia harmaaseen talouteen
Julkaisu kertoo myös Ne bis in idem -lain ja itsekriminointisuojan vaikutuksista verovalvontaan sekä niin sanotun Case Antonin eli Suomen laajimman kuittikauppajutun merkityksestä ennakkopäätöksenä.
Harmaan talouden vuoksi verotuloja jää saamatta, yritysten välisestä kilpailusta tulee epätasapuolista, työntekijöitä voidaan kohdella lainvastaisesti ja veromoraali voi heiketä. Harmaan talouden selvitysyksikkö asetettiin vuonna 2011 torjumaan harmaata taloutta ja sen lieveilmiöitä.
Harmaa talous 2014-julkaisu on luettavissa vero.fi:ssä.
Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemat asiantuntijakirjoitukset vero.fi:ssä.
Lisätietoja medialle
Janne Marttinen, johtaja, Harmaan talouden selvitysyksikkö
puh. 020 612 6066
Marko Niemelä, apulaisjohtaja, Harmaan talouden selvitysyksikkö
puh. 020 612 6070
Verohallinto kerää verot ja turvaa siten yhteiskunnan toiminnan. Vuonna 2013 tilitimme yli 50 miljardia euroa verotuloja. Turvaamme verojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä valvomalla verojen kertymistä uskottavasti. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme toimimaan omatoimisesti ja oikein.
twitter.com/Verouutiset
Avainsanat: