Harmaa talous 2015 -julkaisu kertoo harmaan talouden tilasta ja torjunnasta Suomessa
Verohallinnon Harmaa talous 2015 -julkaisussa käsitellään harmaan talouden torjuntaa sekä yhteiskunnan varojen suojaamista harmaalta taloudelta. Yhteistyötahoista ovat esittelyssä Helsingin kaupunki ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes.
Lainsäädäntöä kehittämällä torjutaan harmaata taloutta
Harmaata taloutta pyritään ehkäisemään ennalta nostamalla kiinnijäämisriskiä ja mitoittamalla hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset riittävän nopeiksi ja tehokkaiksi. ”Lainsäädäntömuutoksilla, kuten esimerkiksi rakennusalan viimeaikaisilla muutoksilla, on kavennettu harmaan talouden toimijoiden mahdollisuuksia, kertoo johtaja Janne Marttinen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Viranomaisten keskinäisen tietojen vaihdon merkitys korostuu harmaan talouden torjunnassa. ”Viime vuosina selvitysyksikössä on erityisesti nostettu tarkasteluun viranomaisten valtuudet saada ja käsitellä viranomaistietoja tehtävissään. Selvityksissämme on tarkasteltu muun muassa eri lupaviranomaisten mahdollisuuksia tutkia, kuinka lupaa hakevan yrityksen vastuuhenkilöt hoitavat omat tai muiden yritystensä julkisoikeudelliset velvoitteet. Oikeat ja riittävät tiedot mahdollistaisivat nykytilaa paremmin valvonnan kohdistamisen lakisääteisiä velvoitteita laiminlyöviin ” kertoo johtaja Janne Marttinen.
Julkiset hankinnat ja yritystuet tärkeitä kohdealueita harmaan talouden torjunnassa
Julkisyhteisöjen tavara- ja palveluostot sekä niiden teettämät rakennusurakat ovat Suomessa vuositasolla noin 33–35 miljardia euroa. Julkisten hankintojen merkitys harmaan talouden torjunnassa on lisääntynyt, koska monia julkisia palveluja tuotetaan yksityisillä palveluntuottajilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan korruption pesiytyminen julkisiin hankintoihin ja paikalliseen päätöksentekoon rasittaa verovaroin kustannettavia palveluita ja vääristää tervettä kilpailua.
Erilaisia yritystukia myönnetään Suomessa noin miljardi euroa vuosittain. Yritystukia myöntävät laajasti eri ministeriöt ja viranomaiset. Tukien myöntäjien lukumäärästä johtuen myös rahoituksen myöntämistä koskevia lakeja on lukuisia ja myöntämiskäytännöt ovat erilaisia.
Helsingin kaupunki ja Tekes selvittävät hankinnoissaan ja tukien myöntämisessä palveluntuottajan tai tuenhakijan taustat mahdollisimman tarkasti. ”Ongelmalliseksi selvittelyssä on koettu se, että heillä on rajoitettu näkyvyys yrityksien ja niiden vastuuhenkilöiden velvoitteiden hoitamista koskeviin tietoihin. Tämä voi aiheuttaa hankinnan kohdistumisen ns. ”riskitoimijalle”, kertoo johtaja Janne Marttinen.
Ennakkoperintärekisteri kertoo verovelvoitteiden hoidon tasosta
Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen on julkinen tieto, joka on helposti kaikkien tarkistettavissa ja ennakoi elinkeinonharjoittajan tai yrityksen verovelvoitteiden hoidon tasoa. Yritys voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä, mikäli se laiminlyö jonkin olennaisen verotukseen liittyvän velvoitteensa, kuten esimerkiksi veroilmoitusten antamisen tai verojen maksamisen.
”Viranomaisaloitteiset valvontatoimenpiteet ja ennakkoperintärekisteristä poistaminen kulkevat käsi kädessä. Yritykset pystyvät helposti tarkistamaan ennakkoperintärekisteristä ja verovelkarekisteristä yhteistyökumppaninsa velvoitteiden hoitamisen ja rakentamaan oman yhteistyöverkostonsa luotettavista kumppaneista” kertoo Janne Marttinen.
Harmaa talous 2015 on luettavissa verkossa: Tilannekuvia harmaasta taloudesta
Tutustu myös: Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemat asiantuntijakirjoitukset: Asiantuntijakirjoituksia harmaasta taloudesta
Lisätietoja medialle
Janne Marttinen johtaja, puh. 020 612 6066
Marko Niemelä, apulaisjohtaja puh. 020 612 6070
Verohallinto kerää verot ja turvaa siten yhteiskunnan toiminnan. Vuonna 2014 tilitimme yli 54 miljardia euroa verotuloja. Turvaamme verojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä valvomalla verojen kertymistä uskottavasti. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme toimimaan omatoimisesti ja oikein.
twitter.com/Verouutiset