Vuosi verovilppivihjeitä verkossa: tulokset
Verohallinnon sähköinen vihjetietolomake on ollut käytössä vuoden ajan. Vihjeitä on tullut tasaisesti eri puolilta Suomea yhteensä yli 10 000. Kansalaisten antamat vihjeet ovat olleet hyödyllisiä verovalvonnan taustatietona, eikä vihjeitä ole annettu kiusaamistarkoituksella.
Vuoden 2015 aikana vihjetietolomakkeella annettiin 10 864 vihjetietoa. Vihjeet koskivat noin 9 500 yritystä tai henkilöä, ja samasta tahosta on voinut tulla useita vihjeitä.
Vihjetietoja on tullut tasaisesti eri puolilta Suomea. Vihjeiden määrä korreloi paikkakunnan asukasluvun kanssa. Taulukossa on vuonna 2015 tulleiden verovilppivihjeiden määrät suurimpien kaupunkien osalta.
Verovilppivihjeiden määrä kaupungeittain, 2015
| Helsinki 1810 | Tampere 451 | Vantaa 424 |
| Espoo 421 | Turku 406 | Oulu 356 |
| Jyväskylä 219 | Lahti 264 | Kuopio 215 |
| Pori 159 | Rovaniemi 145 | Lappeenranta 141 |
| Kouvola 126 | Hämeenlinna 123 | Joensuu 117 |
| Seinäjoki 112 | Vaasa 108 | Lohja 108 |
| Mikkeli 99 | Kotka 98 | Porvoo 94 |
| Hyvinkää 92 | Imatra 73 | Nurmijärvi 67 |
| Vihti 60 | Rauma 55 | Kajaani 45 |
| Tornio 47 | Kemi 44 |
Pienistä kaupungeista ja maaseutukunnista Verohallinto on saanut vihjeitä muutamasta kappaleesta muutamaan kymmeneen. Pienten paikkakuntien osalta ei julkaista tarkkaa vihjetietojen määrää, koska yksittäinen henkilö tai yritys voi silloin olla tunnistettavissa.
Samat epäilyn aiheet ja toimialat kärjessä kaikkialla
Ilmoitetuissa vihjetiedoissa samat epäilyksen aiheet ja toimialat jakautuivat tasaisesti ympäri vuoden ja maan. Vihjeistä puolet koski yhtiömuotoisia yrityksiä ja yhdistyksiä, yksi neljäsosa liikkeen- ja ammatinharjoittajia ja yksi neljäsosa maa- ja metsätalouden harjoittajia.
Yritystoimintaa koskevista vihjeistä 80 prosenttia koski pienyrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Yritystoimintaan ja maatalouteen liittyvät vihjeet jakautuvat eri toimialoille seuraavasti:
| Ravintolat | 14 % |
| Tavarakauppa | 14 % |
| Rakentamispalvelut | 12 % |
| Kiinteistöön liittyvät palvelut (huolto, siivous, isännöinti) | 5 % |
| Terveyden- ja hyvinvoinnin palvelut | 5 % |
| Parturit, kampaajat, muu kauneudenhoito | 4 % |
| Autojen ja moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto | 4 % |
| Maa- ja metsätalous sekä hevostalous | 3 % |
| Teollinen valmistustoiminta | 3 % |
| Taksit | 2 % |
| Muu toimiala (pääosin palveluiden myyntiä) | 34 % |
Henkilöihin kohdistuvat vihjeet painottuivat palkka- ja vuokratuloihin sekä netin välityksellä tapahtuvaan tavaroiden ja palveluiden myyntiin.
"Loppuvuodesta saapuneiden vihjeiden osalta on selkeästi nähtävissä, että nettimyynnistä tehtävät vihjeet ovat kasvussa, erityisesti kauneudenhoitoalalta ja käytettyjen autojen kaupasta. Monessa vihjeessä epäillään nettimyynnin olevan niin laajaa, että sitä tulisi käsitellä elinkeinotoimintana", tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen Verohallinnosta kertoo.
Jatkossa paikkakuntakohtaisia tietoja ei poimita kesken vuotta
Sähköinen lomake otettiin käyttöön tammikuussa 2015. Sen jälkeen Verohallintoon on tullut vihjetietoja reilusti enemmän kuin mitä osattiin ennakoida.
"Myös kiinnostus oman paikkakunnan osalta annettuihin verovilppivihjeisiin on yllättänyt meidät", Säkkinen kertoo.
Viime vuoden aikana Verohallinto on pyynnöstä antanut medialle paikkakuntakohtaisia lukumääriä saapuneista vihjetiedoista. Jatkossa näin ei enää tehdä, vaan isoimpia paikkakuntia koskeva tieto julkaistaan vero.fi:ssä kerran vuodessa alkuvuoden aikana.
"Muutamme käytäntöä, koska kokemus on osoittanut, että vihjeitä tulee samassa mittakaavassa ja samoista aiheista kaikkialta Suomesta. Samalla meiltä säästyy resursseja verovalvontatyöhön."
Verovilppivihjeestä toimenpiteisiin
Vihjetietolomakkeen avaaminen verkossa herätti kansalaisissa epäilyjä, että vihjetietoa voidaan ilmoittaa perättömästi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että suomalaisten tavoitteena ei ole tuottaa harmia vilppiepäilyjä ilmoittaessaan.
"Niin sanottu naapurikateus ei vihjeissä näy. Valtaosa koskee havaintoja, joihin vihjeen antaja on henkilökohtaisesti törmännyt asioidessaan yrityksen kanssa", Säkkinen kertoo.
Kaikkiaan 1213 kohteessa, josta Verohallinto sai vihjeen, harkittiin verotarkastuksen aloittamista. Lisäksi 426 tapauksessa harkittiin kuitin tarjoamisvelvollisuuden tarkastusta. Usein toimenpiteeksi riittää, että asiakasta ohjataan verotusasioiden hoitamisessa, jolloin ne hoituvat jatkossa oikein.
"Vuoden kokemuksella voimme todeta, että kansalaisten antamat vihjeet ovat työssämme avuksi, vaikka emme voi kertoa, kuinka moneen tapaukseen juuri vihje on ollut oleellinen tekijä. Verovilppivihje ei kuitenkaan koskaan ole ainoa syy verotarkastuksen aloittamiseen", Heimo Säkkinen painottaa.
Lisätietoa:
- Vihjetietolomake: vero.fi>palaute
- Heimo Säkkisen blogi 20.1. "Naapurin auto ei suomalaista kiinnosta" (veroblogit.com)
- Heimo Säkkinen, tarkastuspäällikkö, Verohallinto, 040 7253 097
Verohallinto kerää verot ja turvaa siten yhteiskunnan toiminnan. Vuonna 2014 tilitimme yli 54 miljardia euroa verotuloja. Turvaamme verojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä valvomalla verojen kertymistä uskottavasti. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme toimimaan omatoimisesti ja oikein.
twitter.com/Verouutiset
Avainsanat: