70 % suomalaisyrityksistä panostaa digiratkaisuihin lähivuosina - nyt luodaan uusia palveluja ja liiketoimintamalleja
Yritykset hakevat digitalisaatiosta ratkaisuja kilpailukyvyn vauhdittamiseksi. Yli kaksikolmasosaa eli noin 69 % suomalaisyrityksistä sanoo panostavansa digiratkaisuihin seuraavan kahden vuoden sisällä. Eniten aiotaan luoda uusia palveluja ja liiketoimintamalleja. Tämä ilmenee VTT:n ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun selvityksestä, jossa kartoitettiin suomalaisyritysten digitalisaatioon liittyviä näkemyksiä, tavoitteita ja haasteita.
”Tulos on merkittävä, sillä digitalisaatiota ei nähdä enää vain työkaluna vaan teknologiana, joka edistää markkinointia, myyntiä tai yrityksen näkyvyyttä”, sanoo projektipäällikkö Jukka Kääriäinen VTT:ltä.
Tällä hetkellä yritykset hakevat määrätietoisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja laajentavat olemassa olevia tai kehittävät kokonaan uusia digitalisaation mahdollistamia palveluja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset reaaliaikaiset datan hyödyntämiseen liittyvät, alustatalouden mahdollistamat verkostojen kokonaisratkaisut tai avainkumppanuuksien kautta täydennetyt palvelut.
Selvityksen mukaan aktiivisesti yrityksissä hyödynnettiin digitalisaatioratkaisuista suomenkielisiä internetsivuja (77 %), sähköistä laskutusta (71 %), sosiaalista mediaa (56 %), sähköistä palaute- ja yhteydenottokanavaa (54 %) sekä tietoturvaratkaisuja (51 %). Sen sijaan mobiilisovellukset, data-analytiikka, esineiden IoT tai tekoälyratkaisut eivät niinkään olleet käytössä. Vastaukset indikoivat kuitenkin, että niihin liittyviä ratkaisuja mietitään ja otetaan käyttöön tulevaisuudessa.
Hyödyt kotiutetaan digitalisaation keinoin
Suurin osa yrityksistä on ainakin osittain sitä mieltä, että digitalisaatio vaikuttaa yrityskulttuuriin (83 %), vaatii johdon sitoutumista (78 %) ja lisää yhteistyökumppaneiden ja verkostojen tarvetta (80 %).
Vastaajista 84 % ilmoitti, että yrityksen johdossa on mietitty, miten digitalisaatio vaikuttaa yrityksen toimintaan tai toimialaan. Esimerkiksi suurin osa vastaajista oli ainakin osittain sitä mieltä, että digitalisaatio on lisännyt mahdollisuuksien ja uhkien selvitystyötä sekä synnyttänyt uusia kilpailijoita.
”Käytännössä digitalisaatio vaikuttaa eri osa-alueisiin yrityksissä, ja esimerkiksi liiketoimintaprosessit, organisaatiokulttuuri, henkilöstön osaaminen, toimintatavat ja työkalut vaativat muutosta. Niinpä muutoksen läpivienti koetaan vaikeaksi, ja siihen toivotaan tukea”, sanoo tutkijatohtori Marko Juntunen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Kyselyyn vastasi 70 eri kokoluokan ja toimialan yritystä, joista puolet vastaajista edusti alle 10 henkilön yritystä. Kysely toteutettiin osana Hallittu digiloikka - DigiLeap -hanketta, joka päättyy vuonna 2019. Siinä kehitetään ratkaisuja yritysten digimuutoksen läpivientiin. Kyselyjen lisäksi hankkeen aikana haastatellaan yrityksiä ja osa haastatelluista yrityksistä pääsee ns. digisparraukseen. Näin yritykset saavat konkreettista tukea omien digitalisaatioponnistustensa läpiviemiseksi ja tutkijat pystyvät validoimaan digitalisaation tukiratkaisuja käytännössä. Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä on Pohjois-Pohjanmaan yritykset.
Keväällä toteutetun kyselyn yhteenveto: https://www.vttresearch.com/SiteAssets/digital-transformation/DigiLeap%20-%20Digitalisaatiokyselyn%20yhteenveto%202018.pdf
Lisätietoja:
Jukka Kääriäinen, erikoistutkija
Hallittu digiloikka -hankkeen projektipäällikkö
jukka.kaariainen@vtt.fi
040 760 9529
Marko Juntunen, tutkijatohtori
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
marko.juntunen@oulu.fi
045 341 3975
Lisätietoja VTT:stä:
Tiina Saario-Kuikko
Viestinnän asiantuntija
Puh. 020 722 6745
tiina.saario-kuikko@vtt.fi
www.vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on yksi Euroopan johtavista tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista. Tuotamme teknologiseen ja tieteelliseen osaamiseemme pohjautuvia innovaatiopalveluja asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Käytämme vuosittain 4 000 000 tuntia aivovoimaa uusien älykkäiden teknologioiden, kilpailukykyä tehostavien ratkaisujen sekä innovatiivisten palvelujen tuottamiseen. Lue lisää: www.vtt.fi Twitter @VTTFinland, Facebook, LinkedIn, YouTube ja Instagram. Kuvat ja videot löydät VTT:n kuvapankista.
Avainsanat: