Älykäs ja huomaamaton teknologia ennakoi ikäihmisen arjen toimintakyvyn muutoksia

Isoisän jääkaappi kertoo, onko ovea muistettu avata

Älykäs ja huomaamaton teknologia parantaa ikääntyneen tai muistisairaan hyvää arkea ja mahdollisuuksia asua kotona, esimerkiksi ennakoimalla toimintakyvyn muutoksia. Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkii, miten ikäteknologia ja robotit saadaan palvelemaan paremmin arkea sekä suhtautumista palvelurobotteihin. On syntymässä nopeasti kasvava, uusi senioripalvelujen kuluttajamarkkina, jossa edelläkävijäorganisaatiot saavat kilpailuedun.

Monen ikäihmisen tai muistisairaan terveys tai kyky pärjätä kotona voi heikentyä huomaamatta. Kaukana asuvat omaiset tai terveydenhuolto eivät pysty seuraamaan riittävän tarkasti toimintakyvyn muutoksia. Reagointi heikentyneeseen tilanteeseen voi jäädä liian myöhäiseksi, ja ikäihmisen toimintakyky saattaa romahtaa.

”Muutoksen varhainen havaitseminen on sekä yksilön että koko yhteiskunnan etu, kun päästään antamaan oikeanlaista hoitoa ja kuntoutusta riittävän varhaisessa vaiheessa”, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas.

Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi asuu kotonaan pitkään. Suomessa on jo nyt yli 65-vuotiaita noin 20 % väestöstä ja vuonna 2030 arviolta reilut 25 %. Erityisesti muistisairaiden osuus on kasvussa.

Hyvinvoinnin ja hyvän arjen kannalta omassa kotona pärjäämistä on tärkeä tukea mahdollisimman monipuolisesti. Huomaamaton teknologia auttaa havaitsemaan ja tunnistamaan arjen kriittiset muutokset. Ratkaisut hyödyntävät erityisesti ikäihmisen aktiivisuuden tunnistavaa anturiteknologiaa ja esineiden internetiä IoT:tä. Tietoa keräävät kodinkoneet, talotekniikan järjestelmät, huonekalut ja robotit. Esimerkiksi jääkaappi kertoo, onko isoisän jääkaapin ovea avattu. Nojatuoli mittaa isoäidin sydänsähkökäyrän. Ulko-oven avaaminen yöaikaan voi olla hälytysmerkki muistisairaudesta.

Ikäihmiset voivat siirtää antureiden keräämät tiedot valtuuttamilleen tahoille: esimerkiksi kotihoidon henkilökunta ja hoitava lääkäri voivat käyttää tietoja suunnitellessaan henkilön tarvitsemia palveluja, hoitoa tai lääkitystä. Koska tiedon tulkinnassa ja eteenpäin välittämisessä korostuvat kysymykset tiedon omistajuudesta ja yksilön yksityisyydensuojasta, kehitystyön on tärkeää tapahtua yhdessä ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa.

Hyvää ikääntymistä tukeville digitaalisille senioripalveluille on kysyntää: Suomalaisten suhtautuminen robotteihin on Euroopan positiivisimpia. Suomalaisista 73 % suhtautuu robotteihin (mukaan luettuna teollisuus- ja palvelurobotit) positiivisesti. EU-maista Suomella on eniten kokemusta robottien käytöstä työssä (11 %). Kymmenen vuoden sisällä 37 % suomalaisista on kiinnostunut ostamaan robotin kotiinsa - luku on EU-maiden toiseksi korkein (keskiarvo 20 %). * Kehityksen myötä hoivapalvelun tulevaisuutta ovat erilaiset robotit, joiden tehtävänä on esimerkiksi avustaa ja viihdyttää senioreita omassa kodissa tai palvelutalossa, edistää sosiaalisia suhteita lähiomaisiin sekä hoivatyön tukeminen.

VTT esitteli 11.1. mediainfossa huomaamatonta teknologiaa ja näkyvää robotiikkaa ikäihmisen arjen tukena sekä sosiaalista palvelurobotiikkaa.

* Lähde: Special Eurobarometer 427 Autonomous Systems (2015).

Mediamateriaalia 

Kuva: Hyvää ikääntymistä tukeva teknologia

Esitys: Marketta Niemelä, palvelurobotiikka tulee ikäihmisten avuksi ja kauppakeskuksiin

Opastutka, lehdistötiedote:http://bit.ly/2j73a2W

Älyrollaattori, lisätietoja:
http://www.vttresearch.com/services/digital-society/data-driven-solutions/digital-transformation/co-creative-prototyping

Julkaisu:
Anni ja Onni - Huomaamaton teknologia arjen apuna -julkaisun ovat toimittaneet Jaana Leikas VTT:ltä ja Helena Launiainen Miina Sillanpään Säätiöstä. Kirja on suunnattu ikäihmisille, omaisille, hoitoalan henkilöstölle, teknologian keittäjille ja päättäjille.
https://issuu.com/vttfinland/docs/anni_ja_onni_sisus_press?e=5313536/36647375 (issuu versio)

BeWell Happy -yhteistyöprojektissa selvitettiin huomaamattoman anturiteknologian tuomia mahdollisuuksia ja lisäarvoa ikäihmisen toimintakyvyn seuraamisessa. Hankkeen toteuttivat yritysorganisaationa Benete Oy, BLC Protie Oy, Capitis Control Oy ja Mediconsult Oy, tutkimuslaitoksina Jyväskylän yliopisto ja VTT Oy sekä yleishyödyllisenä toimijana Miina Sillanpään Säätiö, ja sitä rahoittivat osallistuvat organisaatiot ja Tekes.

Lisätietoja

Huomaamaton ikäteknologia:
Jaana Leikas, johtava tutkija
040 750 0211, jaana.leikas@vtt.fi
http://www.vtt.fi/palvelut/terveys-ja-hyvinvointi 

Palvelurobotiikka:
Marketta Niemelä, erikoistutkija
040 574 6549, marketta.niemela@vtt.fi 

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen.VTT:n löydät sosiaalisen median kanavilta: Twitter @VTTFinland, Facebook, LinkedIn, YouTube, Instagram ja Periscope.

Avainsanat: