Biopolttoaineiden käytön lisääminen Suomelle edullisin tapa saavuttaa EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet
VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat saaneet valmiiksi selvityksen, jossa arvioitiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden käytön lisääminen tieliikenteessä tarjoaa Suomelle kustannustehokkaimman tavan saavuttaa toimenpidepaketissa esitetyt kasvihuonekaasujen päästötavoitteet päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Toimenpidepaketista aiheutuvien kansantaloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän maltillisiksi, mutta arvioihin liittyy vielä epävarmuutta.
Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2014 vuoden 2030 ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita koskevan toimenpidepaketin, jossa kasvihuonekaasupäästöille ehdotetaan 40 prosentin vähennystä vuodelle 2030 vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Päästökauppasektorin osalta säästötavoite on 43 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisten alojen osalta 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
VTT:n ja VATT:n toteuttamassa hankkeessa arvioitiin päästötavoitteiden vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Hankkeessa tehtiin laskelmat kolmella eri skenaariolla, joissa Suomen päästövähennystavoite olisi 32, 36 tai 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli liikenteessä, rakennusten lämmityksessä, jätteiden käsittelyssä, päästökaupan ulkopuolisessa teollisuudessa ja maataloudessa. Päästökauppasektorilla päästöoikeuden hinnan oletettiin nousevan EU-politiikan myötä tasolle 50 €/t CO2. VTT toteutti laskelmat TIMES-VTT -energiajärjestelmämallilla, jossa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimet on esitetty sektoreittain.
Biojalosteita liikenteessä jopa 40 prosenttia
”Suurimmat päästövähennykset päästökaupan ulkopuolisilla aloilla voidaan saavuttaa liikenteessä käyttämällä toisen sukupolven biopolttoaineita, jotka soveltuvat myös nykyisiin ajoneuvoihin. Biojalosteiden osuus kasvaisi tieliikenteessä jopa 40 prosenttiin vuonna 2030. Kustannusoptimointi edellyttää eri skenaarioissa päästöjen vähentämistä kaikilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten rakennusten lämmityksessä, jätteiden käsittelyssä, päästökaupan ulkopuolisessa teollisuudessa ja maataloudessa”, sanoo VTT:n tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen.
”Kustannukset nousevat jyrkästi, mikäli päästötavoite on yli 36 prosenttia päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Suomessa pitäisi silloin tehdä kalliita investointeja päästöjen vähentämiseen. Rakennusten osalta edulliset investoinnit toteutuvat jo nykypolitiikalla, joka merkitsee rakennusten merkittävää energiatehokkuuden kasvua. Maataloudessa kasvihuonekaasujen määrää voidaan vähentää melko vähän rajoittamalla lähinnä lannoitteiden käyttöä”, kertoo Koljonen. ”Biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin ja niiden todellisiin tuotantokustannuksiin liittyy kuitenkin vielä runsaasti epävarmuustekijöitä, joilla voi olla merkittävä vaikutus eri skenaarioihin. Alustavien arvioiden mukaan jalostamoinvestoinnit edellyttävät noin 500 miljoonan euron investointitukia. Mikäli tarvitaan lisäksi biojalosteiden tuotantotukea, tuen tarve kasvaa noin 1500 miljoonaan euroon kumulatiivisesti vuosille 2020-2030.”
Päästökauppasektorin osalta Suomi olisi laskelmien perusteella päästöoikeuksien netto-ostaja ja lisäksi ehdotettu EU-politiikka nostaisi sähkön ja kaukolämmön hintoja perusskenaarioon verrattuna, jotka on myös huomioitu kansantaloudellisissa laskelmissa.
Vaikutukset kansantalouteen maltilliset
EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin kansantaloudellisia vaikutuksia arvioitiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kokonaistalouden VATTAGE-mallilla, jossa huomioitiin energiajärjestelmän tarkastelusta tehdyt tulokset.
”Toimenpidepaketin vaikutukset näyttävät yleisesti ottaen jäävän kansantalouden osalta kohtuullisiksi, mikäli Suomelle asetettaviin tavoitteisiin päästään pääosin biopolttoaineiden käytön lisäämisellä. Laskelmamme perustuvat siihen, että käytettävät biopolttoaineet tuotetaan kotimaisilla raaka-aineilla. Oletuksena oli, että biojalostamot lisäisivät Suomen jalostamokapasiteettia, josta avautuisi mahdollisuuksia öljyjalosteiden viennin kasvattamiselle”, sanoo VATT:n yksikön päällikkö dosentti Juha Honkatukia.
Ilmastopaketti luo paineita koko EU-alueen hintatason nousulle, ja heikentäisi kotitalouksien ostovoimaa.
”Kotitalouksien ostovoima heikkenisi Suomessa eri skenaarioissa noin 0,3 - 1 prosenttia, ja kauppatase supistuisi muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Työllisyys heikkenisi skenaariossa 0,1 - 0,4 prosenttia reaalipalkkojen kehityksestä ja oletetusta päästötavoitteesta riippuen”, sanoo Honkatukia. ”Suomen bkt laskisi enimmillään noin 0,7 prosentilla.”
”Suomessa on runsaasti raaka-aineita ja huippuosaamista biopolttoaineiden tuottamiseen. Metsäteollisuus on jo kertonut merkittävistä investoinneista uuden sukupolven sellutehtaisiin, joihin voidaan integroida myös biojalosteiden tuotantoa”, kertoo Koljonen. ”Hyödynsimme projektissa laajasti VTT:n eri alojen huippuosaamista. Tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys on keskeisen tärkeää ilmaston lämpenemisen torjumisessa.”
VTT = Teknologian tutkimuskeskus VTT
Linkki raporttiin: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T170.pdf
Lisätietoja:
Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö, VTT, puh. 050 359 9549, tiina.koljonen@vtt.fi
Juha Honkatukia, yksikön päällikkö, VATT, puh. 040 304 5561, juha.honkatukia@vatt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: