EU-vaalien tärkeä teema on turvallisuuden lisäksi Euroopan kilpailukyky, sanoo VTT:n Janica Ylikarjula

Kun Euroopan unionin jäsenmaissa pidetään kesäkuussa europarlamenttivaalit, paluuta vakaampiin aikoihin ei ole näköpiirissä, sanoo VTT:n EU-asiantuntija, kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula. Selvitäkseen toimintaympäristön haasteista Eurooppa tarvitsee panostuksia innovaatioihin ja uuteen teknologiaan. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa Suomeen ohjautuva EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus.

EU-vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Vaikuttamistyö EU-parlamentin tulevan viisivuotiskauden painopisteisiin on käynnissä myös Suomessa. Valtioneuvosto määritti Suomen avaintavoitteiksi Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantamisen sekä puhtaan siirtymän, biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistämisen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) ja teknologioiden kehittämisellä on keskeinen rooli näiden valittujen avaintavoitteiden saavuttamisessa.

”Hallituksen tavoitteissa huomioidaan hyvin TKI-toiminnan merkitys, joka on keskeinen, oli sitten kyse pyrkimyksestä puhtaaseen siirtymään, digitaaliseen johtajuuteen tai kokonaisturvallisuuden sekä EU:n maailmanlaajuisen roolin vahvistamiseen”, Janica Ylikarjula sanoo.

Ylikarjula nostaa viisi teemaa vaalikevään keskusteluun:

• Miten korjata EU:n kilpailukykyongelmat? Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen nimitti syksyllä 2023 Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan ja Italian entisen pääministerin Mario Draghin valmistelemaan raporttia Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta. Raportti julkaistaan kesäkuuhun 2024 mennessä, ja se on merkittävä syöte EU:n tulevien prioriteettien valmisteluun.
• Teknologiat ovat keskeisessä roolissa Euroopan kehittämisessä. Teknologia tukee taloudellista kasvua, innovaatioita ja ympäristön kestävyyttä, mutta siitä on tullut myös yhä tärkeämpi osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä geopoliittista kilpailua. Niin sanotut kriittiset teknologiat ovat keskustelun ytimessä. Mikä on EU:n lähestymistapa teknologioihin tässä tilanteessa?
• EU-rahoitus on tärkeä työväline unionin kehittämisessä ja vastattaessa yhteisiin haasteisiin. Tällä hetkellä vain noin 13 % EU-budjetista käytetään suoraan EU:n kilpailukykyä tukeviin toimiin. EU:n nykyisten haasteiden lisäksi geopoliittisten riskien hallinta edellyttää EU:n budjetin koon ja prioriteettien tarkastamista.
• Talouden uudistuminen osaamisen ja TKI-toiminnan avulla on Suomen ja nykyisen hallituksen selkeä valinta. Miten Suomen tulisi edistää näitä tavoitteita EU:n tasolla?
• EU:n todennäköinen laajentuminen edellyttää tulevilta jäsenmailta uudistumista, mutta se haastaa myös EU:n omaa toimintaa. Euroopan komissio kertoo maaliskuun alkupuolella näkemyksiään siitä, mitä uudistuksia EU:n tarvitsee tehdä jo ennen laajentumista ja mitä EU:n politiikkatoimien uudelleentarkastelua tarvitaan.
   

Hallitus haluaa nostaa EU-ennakkovaikuttamisen jokaisen ministeriön keskeiseksi painopisteeksi. Euroopan parlamentti ja myös Suomen tulevat mepit ovat erittäin tärkeässä roolissa, kun päätetään EU:n tulevista toimista.

”Suomessa on saavutettu yhteisymmärrys TKI-toiminnan roolista tuottavuuden kasvun edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Kotimaassa aiheesta käytyä laaja-alaista keskustelua tarvittaisiin kiireellisesti myös EU-pöytiin. Tässä Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä”, Ylikarjula sanoo.

EU on merkittävä rahoittaja suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-hankkeille ja tarjoaa kansainvälisiä kumppanuuksia

Hallituksen tavoite strategisen kilpailukyvyn vahvistamisesta korostaa Euroopan omista vahvuuksista ja kyvykkyyksistä huolehtimista, mikä on Ylikarjulan mukaan jäänyt liian vähälle huomiolle EU:n käytännön toimissa päättymässä olevalla viisivuotiskaudella. 

”Poikkeuksena on EU:n sirulainsäädäntö, jolla vahvistetaan myös puolijohdeteknologiaan ja -sovelluksiin liittyvää Euroopan teknologista asemaa. Painopisteen on jatkossa oltava uudistumisessa ja innovoinnissa, ei kilpailussa tuotantotuista. Samalla yhteistyötä luotettujen kumppanimaiden kanssa on jatkettava”, Ylikarjula sanoo. 

Suomen tulevien vuosien EU-avaintavoitteet nostavat hyvin esille EU-lainsäädännön vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja tarpeen keskittyä myönteisen investointiympäristön luomiseen. 

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa Suomeen ohjautuva EU:n TKI-rahoitus. EU:n tärkeimmästä tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmasta Horisontti Euroopasta (2021 ̶ 2027) suomalaisille osallistujille on syyskuuhun 2023 mennessä varmistunut yhteensä 663,4 miljoonan euron rahoitus.

VTT on saanut EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta eniten suomalaisista organisaatioista, 15 % Suomeen varmistuneesta rahoituksesta. Euroopan tasolla VTT on sijalla 17 kaikista ohjelman 12 600 rahoituksen saajasta. VTT on tehnyt laajasti yhteistyötä yhteensä 1 100 yrityksen ja tutkimusorganisaation kanssa Horisontti Eurooppa -ohjelman TKI-hankkeissa. 

”VTT:llä näemme, että Suomella on vielä voitettavaa ja annettavaa. Kotimaisen yrityskentän kannattaa olla hereillä ja hakeutua mukaan yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Osallistuminen tukee yrityksen uudistumista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä sekä vähentää uuden kehittämiseen liittyviä riskiä. Meillä on huippuosaamista esimerkiksi puolijohde- ja kvanttiteknologioissa, ja meidän kannattaa pyrkiä rakentamaan osaamiskeskittymiä strategisesti valittujen valttikorttiemme ympärille”, Ylikarjula kannustaa.

Avaintavoitteissa on todettu, että osaavan koulutetun työvoiman saatavuuden parantaminen on keskeinen tekijä Euroopan kilpailukyvylle, näin myös Suomelle ja täällä tehtävälle TKI-toiminnalle.
 

Janica Ylikarjula toimii VTT:llä kansainvälisten asioiden johtajana. Hänen tehtäväkenttäänsä kuuluvat kansallisiin, kansainvälisiin ja EU-asioihin liittyvät yhteiskuntasuhteet. Ylikarjula työskenteli aiemmin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa vastuullaan mm. EU-edunvalvonta ja sen koordinointi. Hän toimi myös EK:n Brysselin toimiston päällikkönä. Ennen työskentelyään EK:ssa Ylikarjula työskenteli tutkimushallinnossa ja tutkijana, joihin molempiin liittyi tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Janica Ylikarjula on koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Yhteystiedot medialle:

Janica Ylikarjula, johtaja, VTT 
Puh. 040 560 1275, janica.ylikarjula@vtt.fi

VTT:n viestintä: 
Liisa Hertz, viestintäpäällikkö 
Puh. 050 376 6613, liisa.hertz@vtt.fi

VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 80 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat.

VTT – beyond the obvious

Lue lisää: vttresearch.com/fi, LinkedIn,  Facebook, YouTube, X ja Instagram