Globaali vesipula ajaa yrityksiä parempaan talouteen

Vesijalanjälki kertoo, missä voi parantaa toimintaa

Veden niukkuus ja makean veden saatavuus ovat maailmanlaajuinen ongelma. Yritysten tarve selvittää vedenkäyttönsä vaikutuksia lisääntyy ja asettaa niille uusia haasteita. Vesijalanjäljen käyttöönotto, vedenkäytön tehokkuuden arviointi ja riskienhallinta ovat VTT:n mukaan keinoja, joilla teollisuusyritykset voivat edistää kestävää vesitalouttaan. Kestävä vedenkäyttö on ympäristökysymys, mutta vedenkäytön hallinnalla pystytään myös vähentämään energiankulutusta.

Vesijalanjälki on uusin ympäristötyökalu, jolla yritys voi arvioida oman vedenkäyttönsä vaikutuksia ja tunnistaa vedenkäytön kriittisimmät kohdat arvoketjussa. Ketju kattaa mm. raaka-aineiden ja kemikaalien valmistuksen, energian valmistuksen, kuljetukset ja tuotteen loppukäytön, kuten kierrätysprosessin. Vesijalanjäljen avulla yritys saa tietoa vedenkäyttönsä nykytilasta, mikä on oleellista vesitehokkuuden ja vedenhallinnan optimoinnissa. Lisäksi on hyvä ymmärtää veteen liittyvät riskit ja paikalliset olosuhteet arvoketjun kaikissa osissa. Vesijalanjälki on merkittävä osa sidosryhmäviestintää, jolla yritys voi osoittaa sitoutumistaan kestävään vedenkäyttöön.

Teollisuus tarvitsee yksinkertaisia ​​indikaattoreita tai jalanjälkiä, kuten vesijalanjälkeä ja hiilijalanjälkeä, ympäristöviestintäänsä. Monissa teollisuusprosesseissa vesijalanjälki liittyy energiankäyttöön. Sillä saadaan taloudellisia säästöjä, kun energiankulutus pienenee. Vesijalanjäljessä otetaan huomioon paikallinen veden niukkuus. Tästä hyötyvät erityisesti runsasvetiset maat kuten Suomi.

Pyrittäessä säästämään vettä vesijalanjäljen laskennalla kohdataan teollisuuden prosesseissa myös haasteita. Vedensäästön ja -kierrätysjärjestelmän suorat vaikutukset johtavat lämpötilan nousuun, haitallisten aineiden kertymiseen ja mikrobien kasvuun. Muun muassa nämä kaikki ovat uhkana tuotantotehokkuudelle ja lopputuotteen laadulle, ja ne tulisi ottaa huomioon kehitettäessä prosessia kohti vähäisempää vedenkäyttöä.

Vesitehokkuusajattelu kiinnostaa yrityksiä, koska siinä kytketään mukaan taloudellinen näkökulma. Vesitehokkuus ja vesijalanjälki olisi VTT:n mukaan luonnollista linkittää yhteen ja saada näin mukaan myös taloudellista näkökulmaa.

Riskienhallinta on systemaattinen ja selkeä lähestymistapa tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä. Riskienhallinnan tavoitteena on tuottaa riskeihin perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi niin, että mahdolliset ei-toivotut vaikutukset voidaan välttää tai lieventää niitä jo ennalta. Erilaisilla riskianalyysimenetelmillä voidaan varmistaa esimerkiksi veden laatu, liiketoiminnan jatkuvuus tai välttyä ympäristö- tai omaisuusvahingoilta. Riskienhallinnan ideaa voidaan käyttää myös mahdollisuuksien löytämiseksi. Tunnistetulla riskillä voi olla positiivisia vaikutuksia, ja niitä hyödyntämällä voidaan esimerkiksi tehostaa toimintaa tai jopa löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Veden kulutusta on pyritty minimoimaan teollisissa prosesseissa jo aiemmin lähinnä kustannussyistä. Vähentynyt vedenkäyttö ja toisaalta lainsäädännön ohjauskeinot ovat pienentäneet vesipäästöjä ja parantaneet vesistöjen tilaa etenkin Suomessa. Sekä vedenkulutuksen ja veden laadun parantamiseksi jo kehitettyjen teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä erilaisissa prosesseissa ja eri teollisuuden aloilla tulee kuitenkin lisätä. VTT tarjoaa teollisuuden avuksi laajan, elinkaariarviointiin perustuvan tarkastelumallin, jossa ovat mukana riskienhallinta sekä VTT:n vesiteknologia- ja ympäristöindikaattori-osaaminen.

http://www.vtt.fi/news/2013/events/ecowater.jsp

Lisätietoja:

VTT
Helena Wessman
Puh. 040 522 7253
helena.wessman@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: