Ikääntyvien työssä jaksamista halutaan edistää teknologian keinoin

Tulevaisuudessa työpaikoilla voi olla myös virtuaalisesti läsnä

Ikääntyvien työntekijöiden jaksamista työelämässä halutaan edistää koko Euroopassa. VTT on mukana EU-hankkeessa, jossa tunnistetaan työssä jaksamista helpottavia tulevaisuuden teknologioita, sovelluksia ja keinoja.

Teknologioiden ja sovellusten yhdistyminen ja palvelujen virtualisoituminen ovat VTT:n mukaan esimerkkejä nousevista teknologiatrendeistä, joiden uskotaan muuttavan paljon myös työympäristöjä tulevaisuudessa. Esimerkiksi työntekijä voi olla osan ajasta virtuaalisesti läsnä työpaikallaan. Teknologioita yhdistämällä myös esimerkiksi ihmisen heikentyneitä aisteja voidaan vahvistaa yli normaalikyvyn.

Yhteiskunta ja työelämä ovat rajussa rakennemuutoksessa työikäisen väestön vähentyessä. Tilanne on samankaltainen kaikissa Euroopan maissa. Siksi työssä jaksamista pitää tukea ja työn tekemistä helpottaa myös teknologian keinoin. Yksi hyvä keino lisätä jaksamista on etätyö ja työn jaksottelun mahdollisuudet.

Suomalaiset siirtyvät eläkkeelle keskimäärin 7 vuotta ennen virallista eläkeikäänsä. Ennenaikainen eläköityminen maksaa yhteiskunnallemme miljardeja euroja vuodessa. Työuria voisi kuitenkin aidosti pidentää, jos mietittäisiin enemmän työn tekemisen erilaisia tapoja, jaksottelua ja muuntelun mahdollisuuksia. On paljon sellaista työtä, jonka tekeminen ei ole kiinni läsnäolosta jossain tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan, mutta tekniikkaa ei vielä hyödynnetä siinä riittävästi.

VTT:n roolina EU:n GoldenWorkers-hankkeessa on tunnistaa nousevia teknologioita ja niiden mahdollisuuksia työn tekemisen helpottamiseksi ja keventämiseksi. Nousussa olevissa teknologioissa korostuvat erityisesti laitteiden käytettävyys, luotettavuus ja käyttövarmuus.

Nousussa ovat mahdollistavat teknologiat, kuten esineiden ja asioiden internet IoT (Internet of Things), sensoriverkot, erilaiset mobiililaitteet, robotiikka, kontekstitietoiset järjestelmät ja palvelut sekä läsnä-äly. Nämä teknologiat mahdollistavat tilannekohtaiset, personoidut ratkaisut, jolloin esimerkiksi käyttöliittymä voi mukautua työympäristössä tapahtuvien muutosten mukana reaaliaikaisesti.

Työssä jaksamista edistävät ja helpottavat myös operatiiviset tekniikat, mm. käyttäjälähtöiset yhdistetyn todellisuuden sovellukset, joita ovat esimerkiksi uudella, virtuaalisella tavalla toteutetut etäläsnäoloa tukevat virtuaalisovellukset. Näin henkilö voi työskennellä yhä useammin fyysisesti erillään muusta työyhteisöstä, mutta silti jakaa fyysiseen työympäristöön liittyviä sosiaalisia kohtaamisia uudella tavalla virtuaalisesti tai lisätyn todellisuuden avulla.

Muita nousevia trendejä on teknologioiden yhdentyminen (kuten nano-, bio-, ja ICT-teknologioiden yhdistyminen kognitiotieteeseen), joka mahdollistaa mm. aivo-tietokone - käyttöliittymien kehittämisen. Tällöin on ”ajatuksen” voimalla mahdollista mm. ohjata keinotekoisten raajojen käyttöä, ohjata robotiikkaa intuitiivisesti tai muokata ihmisten aisteja siten, että esimerkiksi kuulo- tai hajuaisti vahvistuu yli normaalikyvyn.

Telelääketieteen uskotaan jatkossa kykenevän mittaamaan, seuraamaan ja jopa lääkitsemään henkilöitä yhä reaaliaikaisemmin ja huomaamattomammin teknologioiden yhdentymisen kautta. Myös ihmisten tunteiden tarkka tunnistaminen voi olla mahdollista tulevaisuudessa teknologioiden ja sovellusten yhdentyessä. Tämä helpottaisi esimerkiksi pahan stressin tunnistamista ja tätä kautta myös työkuormituksen jakamiseen oikea-aikaisesti ja sopivalla määrällä.

Uudet teknologiat tarvitsevat tuekseen ihmislähtöisen näkökulman

Uusien teknologioiden ja palveluiden tuominen työympäristöihin tarvitsee tuekseen vahvaa ihmislähtöistä näkökulmaa, jossa työntekijöiden ja muiden toimijoiden osallistuminen tämän hetken ja tulevaisuuden mahdollisuuksien suunnitteluun on ensiarvoisen tärkeää. Myös teknologian, ikääntyvän työväestön ja erilaisten ratkaisujen eettisyyden pohdinta työympäristöjä kehitettäessä on tärkeää aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua.

Laitteilta edellytetään nykyistä enemmän helppokäyttöisyyttä ja luotettavuutta. Mikäli esimerkiksi robotiikkaa tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään kasvavassa määrin hoitotyön tukena, sen tulee olla käyttövarmuudeltaan ehdottoman luotettavaa.

Vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuva selvitys koskee kaikkia Euroopan maita. Hankkeessa luodaan tiekartta (roadmap) työurien tukemisessa huomioitavista yhteiskunnallisista, sosio-ekonomisista ja teknologisista tekijöistä. Kuluva vuosi on EU:n Active Aging Year 2012.

Teknologia-asiantuntijuudesta vastaavat VTT ja Fraunhofer Saksasta. Mukana ovat lisäksi AGE Platform Europe Belgiasta, Adecco Group Espanjasta, Tech4i2 Englannista ja Ernst & Young Italiasta. Hanketta koordinoi IESE Business School Espanjasta.

GoldenWorkers -hankkeen kotisivut: http://www.goldenworkers.org/index.php/the-project

Lisätietoja:

VTT

Tutkija Kristiina Kantola
Puh. 020 722 3359
kristiina.kantola@vtt.fi

Erikoistutkija, tiiminvetäjä Veikko Ikonen
Puh. 020 722 3351
veikko.ikonen@vtt.fi

Dosentti, johtava tutkija Jaana Leikas
Puh. 020 722 3385
jaana.leikas@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

________________________________________________________________________________________________________

VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.

Avainsanat: