Julkiset liikenteen strategiat kaipaavat digiaukkojen paikkaamista
Digitalisaatio on varsin hyvin esillä Suomen liikennejärjestelmää käsittelevissä julkisissa strategioissa, mutta digitalisaatioon liittyvät sosiaaliset ja oikeudelliset haasteet kaipaavat lisähuomiota. Katvealueisiin on syytä tarttua, jotta haasteet kääntyvät vahvuuksiksi.
Suomen liikennejärjestelmän kehitysstrategiat käsittelevät varsin kattavasti suuria digiteemoja, mutta myös katvealueita löytyy. Merkittäviä katveessa olevia teemoja ovat muun muassa digitalisaation vaikutus työllisyyteen, yritysten tehokkuuteen ja resurssitehokkuuteen. Samoin digitalisaation sosiaalisia ja juridisia vaikutuksia pohditaan niukasti.
”Esimerkiksi sähköiseen tunnistamiseen ja jäljitettävyyteen liittyvät kysymykset ovat pitkälti avoimia liikennesektorin politiikoissa ja ohjauksessa, vaikka digitaaliset palvelut muuttavat radikaalisti näitä asioita”, sanoo digitalisaation vaikutuksia liikennesektorilla analysoinut VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas.
Suomessa on analysoitu yllättävän niukasti myös, kuinka paljon liikenteen digitaaliset ratkaisut voivat leikata valtion verotuloja, joista liikenne tuo tällä hetkellä suuren osan.
Digitalisaation haasteet kannattaisi huomioida monipuolisesti mahdollisimman aikaisin. Jos ongelmat havaitaan vasta digitaalisten hankkeiden toteutusvaiheessa, monet riskit toteutuvat ja niitä voidaan joutua korjaamaan hätiköiden.
Jos lainsäädäntö kulkee teknologisen murroksen jäljessä, joudutaan lakeja ja asetuksia muuttamaan kiireellä. Kiire puolestaan voi johtaa huonoon lainsäädäntöön.
”Digitalisaatio pitäisi nähdä kansallisena oppimisprosessina, jota avoin keskustelu ja monipuolinen tutkimus tukevat”, sanoo Leviäkangas.
Digitalisaatio korostaa myös tarvetta valtion hallinnonalojen yhteistyöhön. Esimerkiksi liikenteen digitalisoimisen hyötyjen poimiminen ja haittojen ehkäiseminen saattavat vaatia koordinoituja toimia monella hallinnonalalla yhtaikaa.
Julkinen sektori dominoi liikenteen digihankkeita
Liikennesektorin erityishaaste on siinä, että digitalisaatio on tapahtunut pitkälti julkisen sektorin vedolla. Julkisvetoinen älyliikennestrategia on hyvällä polulla, mutta liikennesektori on laaja kokonaisuus, sisältäen lukuisia toimialoja, joissa digitalisaatiolla voisi olla nykyistä vahvempi rooli. Julkiset toimijat voivat tukea koko sektoria monin tavoin.
Esimeriksi yritysten tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämistä tulisi käsitellä enemmän liikennesektorin digitalisaatio-ohjelmissa.
”On ajateltu, että digitalisaatio lisää tuottavuutta, mutta ei pohdittu, missä olisivat kaikista hedelmällisimmät kehityskohteet”, sanoo Leviäkangas.
Tämä voi osaltaan selittää sitä, että vaikka digi-investoinnit ovat lisänneet eri toimialojen tuottavuutta, on investointien ja tuottavuuden yhteys heikko. VTT:n arviointi kuitenkin odottaa digitalisaation parantavan jatkossa muun muassa alan yritysten kannattavuutta, palveluiden saatavuutta sekä liikenneturvallisuutta.
Leviäkangas selvitti, miten digitalisaatio vaikuttaa liikennesektoriin käyttäen kansatalouden tilinpitoa tietolähteenä. Samoin hän tutki, miten digitalisaatio on huomioitu julkisissa kehitysstrategioissa ja -ohjelmissa. Tulokset ovat luettavissa Technology in Society-julkaisun (47/2016) artikkelissa ”Digitalisation of Finland`s transport sector”. http://dx.doi.org/10.1016/j.techsoc.2016.07.001
Lisätietoja:
VTT
Pekka Leviäkangas, johtava tutkija
puh. 040 6411 496
pekka.leviakangas@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. VTT:n löydät sosiaalisen median kanavilta: Facebook, LinkedIn, YouTube ja Twitter @VTTFinland.
Avainsanat: