Junarata ylitetään luvattomasti, vaikka 50 % ylittäjistä kokee sen vaaralliseksi

Väitöstutkimus rautatieliikenteen turvallisuuden parantamisesta

Luvattomista junaradan ylityksistä aiheutuvat kuolemantapaukset eivät ole vähentyneet Suomessa viime vuosina. Junarataa ylitetään luvattomista paikoista, vaikka 50 % ylittäjistä kokee sen vaaralliseksi. Luvattomista ylittäjistä 15 % luulee toimivansa laillisesti, vaikka rautatielain mukaan radalla luvatta liikkuminen on kiellettyä. Useimmiten luvattomasti radan ylittää humalassa oleva aikuinen mies. Ylityksiä tapahtuu säännöllisesti paikoissa, joissa asutusta ja junaliikennettä on paljon.

VTT:n tutkija Anne Silla on selvittänyt väitöstyössään luvattomia radanylityksiä ja niihin liittyviä onnettomuuksia sekä näiden estämiseksi toteutettuja toimenpiteitä turvallisuustyön tueksi.

Väitöstutkimus osoittaa luvattomien radanylitysten olevan yleisiä Suomen rataverkolla, eikä ylitysten seurauksena kuolleiden määrä ole vähentynyt viime vuosikymmenen aikana samalla tavalla kuin muissa rautatieliikenteen onnettomuuksissa.

Säännöllisesti junarata ylitetään luvatta suurten kaupunkien läheisyydessä ja paikoissa, joissa asuu paljon ihmisiä ja junaliikenne on tiheää. Luvattomien ylitysten todennäköisyyttä lisää se, että junarata esimerkiksi jakaa kaupungin kahtia, jolloin syntyy tarvetta radan ylittämiseen.

Useimmiten luvaton radanylittäjä on aikuinen mies. Alle 30-vuotiaiden osuus kuolemaan johtaneissa tapauksissa oli 51 %, ja heistä 76 % oli miehiä. Tyypillisesti onnettomuuksissa kuolleet henkilöt olivat usein alkoholin vaikutuksen alaisina. Myös ihmisten kokemalla riskillä ja heidän ylityskäyttäytymisellään todettiin olevan yhteys.

Aitaamisella ja maisemoinnilla voidaan luvaton radanylitys estää miltei kokonaan

Luvattomien radanylitysten vähentäminen vaatii ennen kaikkea turvallisuustiedon levittämistä ja estotoimenpiteiden toteuttamista paikkakohtaisesti.

Väitöstutkimuksessa suositellaan, että luvattomia radanylityksiä torjutaan esimerkiksi yli- ja alikuluilla, aitaamisella ja maisemoinnilla. Tutkimuksen tulosten mukaan aitaamisella ja maisemoinnilla voidaan estää luvattomat radanylitykset miltei kokonaan, kun taas kieltomerkin vaikutus on selvästi rajallisempi. Myös valistus on tärkeää.

Vastuun luvattomien radanylitysten torjumiseksi tulisi jakautua rautatieorganisaatioiden, useiden eri alojen viranomaisten, mm. terveydenhuollon, koulutuksen, valvonnan ja kaavoituksen, sekä kuntien kesken.

Anne Sillan väitöskirja “Improving safety on Finnish railways by prevention of trespassing” tarkastetaan 25.1.klo 12 Aalto-yliopistossa (auditorio R1), os. Rakentajanaukio 4, Espoo.

Lisätietoja:

VTT
Tutkija Anne Silla
Puh. 040 721 9014
anne.silla@vtt.fi


Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

________________________________________________________________________________________________________

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.

Avainsanat:

Yrityksestä

VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 75 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT:n liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ovat 268 miljoonaa euroa. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. VTT – beyond the obvious.

Tilaa