Kosteusvaurioita syntyy kaikenikäisiin rakennuksiin – merkittävä osa estetään oikealla käytöllä ja kunnossapidolla
Asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa, joka on 5 prosenttia koko korjausrakentamisesta. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittivät asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuuden osana Suomen asuinrakennuksen korjaustarve -tutkimusta.
VTT ja TAMK selvittivät 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96. Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla. Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines. Mediaanikustannukset ovat lähes riippumattomia talotyypistä, joten kosteusvauriot näyttäisivät olevan enemmän asunto- kuin rakennuskohtaisia.
Kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen.
Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laite- tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on yleensä mahdoton estää.
Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu, ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksella ja viestinnällä. Näiltä osin uusien, vakavien ja rakenteellisten kosteusvaurioiden syntyminen vähenee.
Asuinrakennusten yhteenlaskettu vuosittainen korjaustarve 9,4 miljardia euroa
Uuden ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.
Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen; esimerkiksi tavoitteena on rakentaa 500 hissiä vuosittain. Mukaan on luettu vain tekninen korjaustarve, ei ehjien rakenteiden uusimista, jota tehdään sisutuksen uusimisen yhteydessä.
Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve merkittävästi.
Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa.
Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.
Trendinä on, että korjaustarve kasvaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella, jolloin vuosina 2026–2035 se yltää 11,3 miljardiin euroon. Kasvu johtuu 1980-luvun rakennusten korjaustarpeen kasvusta.
Tutkimustuloksia pääsevät hyödyntämään ympäristöministeriö suunnatessaan kosteusvaurioiden ja asuinrakennusten korjaustoimenpiteitä sekä korjausrakentamisen tuote- ja palvelukehittäjät.
Ympäristöministeriön rahoittama VTT:n ja TAMK:n yhteishanke käynnistyi syyskuussa 2015, ja loppuraportti valmistui 2016 syyskuussa.
Raportti sähköisesti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T274.pdf
Kosteusvaurioiden korjaukset – selvityksen tulokset on esitetty kuvina raportin liitteessä A.
Asuinrakennusten teknisen korjaustarpeen ennakointimalli ASKO laskee asuinrakennusten koko korjaustarpeen. Malli perustuu teoriaan, jonka mukaan korjaustarve, -toimenpiteet ja kustannukset ovat sidottuja rakennusosien ikään. Pitkään tyhjillään olleita ja tyhjenemisen uhan alla olevia rakennuksia ei kuitenkaan korjata. Lue lisää raportin liitteestä B.
Mediamateriaali: Asuinrakennusten korjaustarve 2016 - 2025: Suomen kuntakartta
Lisätietoja:
VTT Oy
Terttu Vainio, erikoistutkija
Terttu.vainio@vtt.fi, 040 508 0983
Tampereen ammattikorkeakoulu
Eero Nippala, lehtori
Eero.Nippala@tamk.fi, 040 546 0174
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. VTT:n löydät sosiaalisen median kanavilta: Facebook, LinkedIn, YouTube ja Twitter @VTTFinland.
Avainsanat:
