LEHDISTÖTIEDOTE: Digitalisaatio nopeuttamaan biotalouden kehitystä Suomessa
Robottitraktorit ja metsäsienien kartoittaminen joukkoistamalla ovat esimerkkejä tulevaisuuden digitaalisesta biotaloudesta. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat laatineet tiekartan, joka viitoittaa polkuja kohti maatalous- ja metsäbiomassojemme älykästä hyödyntämistä niin, että samalla edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Digitalisaatio tuo luonnonvaroja koskevan tiedon ihmisten, yritysten ja julkisen sektorin hyödynnettäväksi. Tiedon hyödyntäminen biotaloudessa parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää uudenlaisten palvelujen asiakaslähtöistä suunnittelua sekä liiketoiminnassa että julkisessa hallinnossa. Kuluttajat voivat uusien teknologioiden avulla osallistua tuotteiden tuottamiseen ja räätälöintiin.
Älykäs, joustava, verkottunut ja yhteistoiminnallinen biotalous 2030
VTT:n ja Luken tiekarttatyössä on määritelty kolme muutospolkua: Älykkäällä biomassavirtojen hallinnalla suunnataan luonnonvarat parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Luonnonvaroja koskevat päätökset tehdään datapohjaiseen tietoon perustuen, mikä lisää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä. Lisäksi tarvitaan eri toimijoita verkostoiva ja yhteistoiminnallinen luonnonvaratalous, joka käsittää digitaalisten alustojen ja liiketoimintamallien kehittämisen.
Digitaaliset palvelut mahdollistavat esimerkiksi pienten tuottajien yhteenliittymät ja pienten erien joustavan toimittamisen kysynnän mukaan. Tuottajien ja kuluttajien välisissä verkkoyhteisöissä vaihdetaan tietoa tuotteista, opitaan toisten kokemuksista ja rakennetaan asiakassuhteita.
Maataloudessa robotisaatio etenee vähitellen
Maataloudessa digitalisaatio tarkoittaa työkoneissa olevien antureiden lisääntymistä, maanviljelyn tietojärjestelmien kehittymistä ja eri järjestelmien integroitumista keskenään. On kuitenkin tärkeää, että viljelyn digitalisaatio edistää myös toiminnan ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä. Viljelyn digitalisoituminen etenee asteittain alkaen täsmäviljelystä, jossa hyödynnetään esimerkiksi työkoneiden tuottamia mittauksia ja kaukokartoitusta. Robotisaatio on kehityksen viimeinen vaihe, jossa koneet voivat korvata ihmisten työpanosta.
Elävien asioiden internet
Geeniteknologian ja laskentatehon parantaminen tuovat mukanaan kehityskulun, jossa genomidatan tuottaminen tulee mahdolliseksi tavallisille ihmisille. Kehityksen tuloksena voidaan nähdä elävien asioiden internetin syntyminen, jossa jatkuvasti kasvava geenitietomäärä avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tautien valvontaan ja henkilökohtaisen terveyden seurantaan.
Joukkoistaminen mukaan luonnonvaratietojen keruuseen
Valtion organisaatioissa tehdyt resurssileikkaukset ovat vaikuttaneet seurantoihin, kenttätutkimuksiin ja henkilöstön määrään. Havainnointia ei voida enää tehdä riittävän tehokkaasti, ja on syntynyt tarve kehittää järjestelmiä, joilla kansalaiset voivat osallistua havaintoaineostojen tuottamiseen. Näin kerätty tieto on kuitenkin varmistettava laadultaan ennen kuin niitä voidaan hyödyntää täysimittaisesti. Joukkoistamista voisi hyödyntää esimerkiksi riistan, vieras- ja tulokaslajien, metsätuhojen sekä marja- ja sienisatojen kartoittamisessa.
Metsien kaukokartoitusdatalle sovelluskohteita myös peleissä
Riittävän tarkka ja ajantasainen tieto uudistuvista luonnonvaroista takaa objektiivisen lähtökohdan ristiriitaistenkin tarpeiden edistämiseen. Kaukokartoituksen ja muita tietolähteitä yhdistämällä saadaan entistä tarkempia tietoja metsistä.
Kehittyviä kaukokartoitusmateriaaleja voivat hyödyntää paitsi metsänomistajat, kaavoittajat, suojelualueiden suunnittelijat myös jokamiesoikeuksia käyttävät marjastajat ja sienestäjät. Metsien kuvaus mobiilisovelluksissa satelliittikuvien avulla mahdollistaisi Pokemon Go -tyyppisten pelien tuomisen metsiin tai esimerkiksi geokätköilyyn perustuvien sovellusten ja pelien kehittämisen todellisen metsätiedon varaan.
Työryhmän suositukset
Jotta biotalouden mahdollisuudet saadaan täysin hyödynnettyä, on muutettava toimintatapoja ja uudistettava liiketoimintamalleja. Tiekarttatyöryhmä suosittelee, että tulevaisuuden ratkaisut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta eikä vain sen takia, että kehitys on teknologisesti mahdollista.
Tutkimusta tulee suunnata uusien konseptien kehittämiseen ja niihin liittyvien liiketoimintamallien seurausten ennakointiin. Julkishallinto voi myös tukea uusien ratkaisujen toteuttamista edistämällä kokeilukulttuuria ja toteuttamalla innovatiivisia hankintoja. Viranomaistehtävät pitäisi käydä järjestelmällisesti läpi, jotta nähtäisiin, missä tehtävissä digitalisaatiosta saadaan parhaiten hyötyä.
Julkaisu verkossa: Bittejä ja biomassaa - Tiekartta digitalisaation vauhdittamaan biotalouteen http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2017/V11.pdf
Lisää biotalouden digitalisaatiosta verkkosivuilla
Tutkijat julkaisevat lähiaikoina ajatuksiaan biotalouden digitalisoitumisesta.
Luke: https://www.luke.fi/blogi/digitaalisuus-hiipii-ruuan-alkutuotantoon/
VTT: https://vttblog.com
Luke julkaisee lisäksi kevään aikana ajankohtaisia artikkeleita digitaalisuudesta osoitteessa www.luke.fi
Lisätietoja:
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tutkija Anna Leinonen
puh. 050 3558403, anna.leinonen@vtt.fi
Luonnonvarakeskus (Luke)
Asiantuntija Timo Muhonen
puh. 0295323040, timo.muhonen@luke.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Milka Lahnalammi-Vesivalo
Viestintäpäällikkö
puh. 040 545 7828
milka.lahnalammi-vesivalo@vtt.fi
www.vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen.VTT:n löydät sosiaalisen median kanavilta: Twitter @VTTFinland, Facebook, LinkedIn, YouTube, Instagram ja Periscope.
Avainsanat: