Linja-autojen tulipalot lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvulla

Report this content

Tulipalojen määrä linja-autoissa on tilastojen mukaan lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, selviää VTT:n tuoreesta tutkimuksesta. Vuosina 2007–2009 linja-autoissa sattui vajaat 70 tulipaloa vuodessa, mikä on yli 70 prosenttia enemmän kuin vuosina 2000–2001.

Tutkimuksesta ei ilmene selviä syitä linja-autopalojen lisääntymiseen. Autojen lukumäärässä tai ajettujen kilometrien määrässä on viime vuosikymmenen aikana tapahtunut vain vähän muutoksia.

Yhden selityksen tarjoaa Ruotsin ja Norjan linja-autopaloista tehty tutkimus, jonka mukaan palot ovat lisääntyneet selvästi melumääräysten kiristyttyä 1996. Joissain tapauksissa moottoritilan äänieristeenä käytetyt materiaalit ovat syttyneet palamaan. Melumääräysten takia moottoritilan tuuletus on huonontunut, mikä nostaa moottoritilan lämpötilaa ja lisää tulipalon riskiä.

Tulipalojen lisääntyminen voi liittyä myös tilastoinnin kehittymiseen: entistä suurempi osa tulipaloista päätyy tilastoihin. Paloturvallisuus ei siten välttämättä ole tarkasteluaikana heikentynyt ainakaan niin paljon kuin tilastoista voisi päätellä.

Linja-autopaloista aiheutuvat vahingot jäävät yleensä vähäisiksi. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimusten mukaan palo alkaa tyypillisesti moottoritilasta tai jarruista ja leviää suhteellisen harvoin matkustamoon. Suuronnettomuuden välttämiseksi olisi kuitenkin tärkeä kehittää sisustusmateriaalien palonkestävyysvaatimuksia. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan linja-autojen sisustusmateriaalit eivät usein täytä vastaavia matkustajalaivoille ja -junille asetettuja vaatimuksia.

Linja-autojen valmistajat ja liikennöitsijät voivat edistää paloturvallisuutta monin eri tavoin. Valmistajat voivat esimerkiksi varustaa moottoritilan palonilmaisu- ja sammutusjärjestelmällä ja käyttää sisustuksessa paloturvallisia materiaaleja.

Liikennöitsijät puolestaan ovat vaihtaneet linja-autojen varustukseen kuuluvia alkusammuttimia suurempiin ja asentaneet moottoritilaan sammutusaukkoja. Sammutusaukot mahdollistavat tehokkaan ja turvallisen alkusammutuksen, koska sammuttaja ei altistu palokaasuille. Sammutusaukot kuitenkin puuttuvat vielä suuresta osasta autoja. Liikennöitsijät voisivat myös kehittää kuljettajien koulutusta palotilanteita varten.

VTT:n tutkimuksen mukaan linja-autojen huollossa on alettu kiinnittää enemmän huomiota paloturvallisuuteen. Liikennöitsijöille tehtyjen haastattelujen perusteella paloturvallisuus voitaisiin huomioida paremmin myös katsastuksessa. Ruotsissa katsastuksen yhteyteen on liitetty palotarkastus. Toimenpiteellä on ollut myönteistä vaikutusta, sillä se on vähentänyt merkittävästi paloturvallisuussyistä hylättyjen linja-autojen osuutta katsastuksessa.

Mediamateriaali:
Graafi
Kuva: Linja-autojen tulipalot 2000-luvulla

"Linja-autojen paloturvallisuus Suomessa 2000–2009" -tutkimusraportti verkossa 

 

Lisätietoja:

VTT
Veli-Pekka Kallberg
Erikoistutkija
Puh. 020 722 4591
veli-pekka.kallberg@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi

www.vtt.fi

VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 280 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat:

Tilaa