Maatilojen biokaasusta proteiinirehua ja biomuovia

VTT kehitti ratkaisun, jolla pienetkin metaania sisältävät biokaasulähteet voidaan muuntaa eläinrehun tai biomuovin raaka-aineiksi maatiloilla, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kasvihuonepäästöjä vähentävä ratkaisu perustuu metanotrofi-bakteerien kykyyn kasvaa metaanilla kaasufermentorissa.

Metaania sisältävää biokaasua syntyy maatiloilla, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoilla, kun biologinen materiaali mätänee hapettomassa tilassa. Sen jalostaminen biometaaniksi on tähän asti ollut kannattavaa vain suurimmissa biokaasua tuottavissa paikoissa, ja maatilojen kaltaiset pienet biokaasulähteet ovat jääneet hyödyntämättä.

VTT:n kehittämän menetelmän käyttöönotto vähentäisi päästöjä, lisäisi biokaasun hyödyntämistä ja parantaisi proteiiniomavaraisuutta.

Menetelmä perustuu metanotrofi-bakteerien kykyyn kasvaa metaanin avulla kaasufermentorin hapellisissa olosuhteissa. Prosessi etenee näin: Jätteen mätänemisessä syntyvä metaanikaasu ohjataan kaasufermentoriin. Mikrobeja sisältävä kasvatusliuos ja metaanikaasu kiertävät kaasufermentorin putkistossa, jossa syntyy yksisoluproteiinibiomassaa, jonka proteiinipitoisuus on noin 60 %. Solumassa suodatetaan, pastöroidaan ja lopuksi kuivataan.

Metanotrofi-bakteerista ja kasvuolosuhteista riippuen solumassa voi sisältää myös polyhydroksibutyraatti-muovia (PHB), joka on yksi solujen luonnollisista ainesosista, joiden avulla se säilöö energiaa. PHB:ta voidaan hyödyntää muun muassa biohajoavan pakkausmateriaalin raaka-aineena korvaamaan öljypohjaisia ja biohajoamattomia muoveja kuten polypropyleeniä (PP). Solumassa voi sisältää puolet PHB:ta, jolloin proteiinipitoisuus on noin 30 %. PHB-jae ja proteiinijae erotetaan kuivatusta solumassasta uuttamalla.

VTT:n kehittämä menetelmä edellyttää vielä tuottonopeuden parantamista: kehitystyöhön kuluu vielä pari vuotta. Lisäksi proteiinijakeen soveltuvuus seosrehuruokinnan komponentiksi on testattava.

Aikaisempien tutkimusten perusteella mikro-organismien avulla tuotetut yksisoluproteiinit voisivat korvata elintarvikkeissa ja rehussa esimerkiksi lihaa, soijaa, munanvalkuaista tai kalaa. Suomi on soijan osalta tuonnin varassa, ja maailmanlaajuinen viljelyepävarmuus aiheuttaa hintaheilahteluja ja epävarmuutta soijan saatavuudessa. Sekä Euroopassa että Suomessa kotieläinten valkuaisruokinnan haasteita pyritään ratkaisemaan parantamalla proteiiniomavaraisuutta. Pääosin se tapahtuu edistämällä kasviperäisten proteiinien tuotantoa. Yksisoluproteiinien tuotanto olisi yksi hyvä mahdollisuus parantaa proteiiniomavaraisuuttamme.

MEDIAMATERIAALI:

Infograafi: VTT:n kaasufermentaatioprosessi

Kuva 1: Metanotrofi-solumassa (Kuva: VTT)

Kuva 2: Metanotrofi-bakteerit kasvatuspulloissa (Kuva: VTT)

Kuva 3: Kaasufermentori (Kuva: VTT)

Lisätietoja:

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Johtava tutkija Juha-Pekka Pitkänen
puh. 040 356 9758, juha-pekka.pitkanen@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. VTT:n löydät sosiaalisen median kanavilta: Facebook, LinkedIn, YouTube ja Twitter @VTTFinland.

Avainsanat:

Yrityksestä

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on yksi Euroopan johtavista tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista. Tuotamme teknologiseen ja tieteelliseen osaamiseemme pohjautuvia innovaatiopalveluja asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Käytämme vuosittain 4 000 000 tuntia aivovoimaa uusien älykkäiden teknologioiden, kilpailukykyä tehostavien ratkaisujen sekä innovatiivisten palvelujen tuottamiseen.

Tilaa

Multimedia

Multimedia