Pajusta kaavaillaan uutta energianlähdettä
Tutkimus selvittää, soveltuvatko pajuviljelmät turvesoiden vesien puhdistamiseen
Pajun käyttöä energian raaka-aineena halutaan vauhdittaa. VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhteinen tutkimushanke kehittää Suomessa vielä melko harvinaista pajun viljelyä, korjuuta ja käyttöä energian raaka-aineeksi. Paju on energiakasvina vaihtoehto erityisesti entisillä turvesoilla ja kesantopelloilla. Tutkimus selvittää myös pajun käyttöä turvetuotantoalueilta poistuvien vesien puhdistuksessa.
Vuonna 2011 alkaneen tutkimuksen tarkoituksena on kehittää pajun viljelyä erityisesti entisillä turvetuotantoalueilla. Mahdollisuudet pajun viljelyn lisäämiseen ovat hyvät, sillä vuoteen 2020 mennessä Suomessa poistuu noin 40 000 hehtaaria turvesuota, ja myös kesantopeltoa on runsaasti käytettävissä.
Toistaiseksi pajuviljelmiä on Suomessa vähän. Vuonna 2011 VTT ja tutkimuskumppanit perustivat kaksi uutta viljelmää Keski-Suomeen, ja tänä vuonna on tarkoitus perustaa sekä Keski- että Itä-Suomeen yksi uusi viljelmä.
Turvesoilla paju on vaihtoehto erityisesti ruokohelven viljelylle. Pajuhake muistuttaa puuhaketta ja soveltuu siten hyvin polttoon turpeen ja muun hakkeen kanssa. Myös bioenergian käytön voimakas kasvu luo tarpeita pajun energiakäytölle, sillä biopolttoaineiden kysynnän yleistyessä metsähakkeesta voi tulla pulaa. Haasteena ovat pajuviljelmän ruokohelpeä korkeammat perustamiskustannukset sekä se, että poltossa paju voi aiheuttaa puuhaketta enemmän ongelmia, esimerkiksi tuhkan paakkuuntumista, kattilan likaantumista ja jopa korroosiota. VTT tutkii pajun polttoa projektissa laboratoriokokein.
Tällä hetkellä pajua viljellään eniten Puolassa ja Ruotsissa, jossa sillä on todettu olevan hyödyllisiä ominaisuuksia jätevesien puhdistuksessa. Paju kerää kasvuunsa ravinteita maaperästä ja vesistä puhdistaen siten luonnonmukaisella tavalla kasvuympäristöään päästöistä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin pajuviljelmällä voidaan vähentää turvetuotannon aiheuttamaa vesistöjen kuormitusta. Tutkimuksia varten entiselle turvetuotantoalueelle Keski-Suomeen perustetaan pajuviljelmä tämän vuoden aikana.
Paju sitoo fosforia, typpeä ja kiintoainetta, jotka ovat turvetuotannon suurimpia päästöjä. Johtamalla ravinnepitoisia vesiä pajuviljelmään on mahdollista yhdistää pajubiomassan tuotanto ja vesien puhdistaminen sekä alentaa viljelmän hoitokustannuksia, kun keinolannoitteiden käyttöä voidaan vähentää. Myös ravinnepitoisen puutuhkan käyttö viljelmien lannoitukseen on mahdollista.
Tutkimuksessa kokeillaan myös uudenlaista korjuutekniikkaa, jossa paju korjataan energiapuuharvennuksissa käytettävällä menetelmällä. Pajut kaadetaan ensin kaatokoneella, minkä jälkeen ne kerätään ajokoneella varastoon kuivumaan. Näin on mahdollista saada kuivempaa ja laadukkaampaa haketta kuin Ruotsissa ja Puolassa, jossa pajut kaadetaan ja haketetaan hakeharvesterilla kuivattamatta suoraan peräkärryyn.
VTT ja Itä-Suomen yliopisto testaavat uutta menetelmää ja kalustoa 2–3. toukokuuta Liperin Siikasalmessa. Korjattava pinta-ala on noin neljä hehtaaria, ja pajujen ikä on 4–5 vuotta. Korjuukokeisiin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Kevääseen 2014 jatkuvan tutkimushankkeen rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Vapo Oy, Biowatti Oy ja Fortum Heat and Power Oy.
Lisätietoja:
VTT
Arvo Leinonen
Johtava tutkija
Puh. 040 582 9477
arvo.leinonen@vtt.fi
Itä-Suomen yliopisto
Aki Villa
Tutkija
Puh. 050 442 4463
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
________________________________________________________________________________________________________
VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.
Avainsanat: