Potilaat tiiviimmin mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon

Potilasturvallisuus ei parane vain sääntöjä lisäämällä

VTT on kehittänyt potilasturvallisuuden parantamiseksi asiakastarpeista lähtevän uuden johtamismallin, jossa jokaisella toimijalla on keskeinen rooli – myös potilaalla. Potilasturvallisuuden järjestelmälliseen parantamiseen on selkeä tarve niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Potilasturvallisuus ei parane vain sääntöjä lisäämällä. Tämä saattaa joskus monimutkaistaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja jopa heikentää turvallisuutta. Tarvitaan uudenlaista, mukautuvaa turvallisuuden johtamista. Asiakastarpeista lähtevää johtamismallia hyödynnetään jo Vaasan keskussairaalassa.

Potilasturvallisuus ei ole vain yksittäisten ammattihenkilöiden asia, vaan se syntyy koko organisaation toiminnassa. Uudessa mukautuvan johtamisen mallissa otetaan huomioon terveydenhuollon verkostomaisuus, potilaiden hoitoketjujen jatkuvuus sekä terveydenhuoltohenkilöstön hyvinvointi.

”Potilasturvallinen johtaminen on nähtävä jaettuna asiana. Sääntöjen ja toiminnan yhtenäistämisen ohella on tuettava toimijoiden yhteistyötä ja itseorganisoitumista. Potilaat pitäisi nähdä osana johtamista ja hyödyntää myös heidän omakohtaista asiantuntemustaan paremmin”, sanoo VTT:n erikoistutkija Elina Pietikäinen.

”Keskustelua käydään enemmän helposti näkyvistä potilasturvallisuusongelmista, kuten kaatumisista. Potilaiden turvallisuus voi kuitenkin vaarantua myös hitaasti ja huomaamatta. Esimerkiksi huono ravitsemus voi olla turvallisuusongelma pitkäaikaishoidossa.”

Keskeisenä tavoitteena on luoda asiantuntijoille hyviä edellytyksiä hahmottaa työhönsä liittyviä vaaroja, työnsä yhteyttä muiden töihin sekä tehdä työtään joustavasti ja laadukkaasti. Tämä vaatii pitkäjännitteistä ja johdonmukaista turvallisuuden johtamista ja kulttuurin ohjaamista organisaatioissa.

Myös potilaat ovat tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilaat voivat mm. raportoida vaaratilanteista samaan järjestelmään kuin hoitajat. Esimerkiksi lääkkeenottoon liittyvistä vaaroista pitäisi kertoa enemmän potilaalle ja opastaa häntä niiden turvalliseen käyttöön. Ei riitä, että potilas tietää, mitä pitää tehdä. Potilaan olisi hyvä myös ymmärtää, miksi tehdään niin kuin tehdään ja mitä voi tapahtua, jos hoito-ohjetta ei voida jostain syystä noudattaa.

Myös potilasjärjestöjen edustajat voivat osallistua sairaalan käytäntöjen ja muutosten suunnitteluun edustamansa ryhmän näkökulmasta. Potilasjärjestöillä on usein ensikäden tietoa tyypillisistä hoitoon liittyvistä riskeistä ja ongelmista sekä ajatuksia uudenlaisista keinoista niiden ratkaisemiseksi. He voivat toimia välittäjinä potilaiden ja sairaaloiden välillä.

Potilasturvallisuudesta kilpailuvaltti Vaasan keskussairaalalle

Vaasan keskussairaala kuuluu järjestelmällisen potilasturvallisuuden kehittämisen edelläkävijöihin. Siellä potilaat ja heidän läheisensä on jo otettu vahvemmin mukaan potilasturvallisuuden johtamiseen. Muutaman avainhenkilön käynnistämä muutos on levinnyt vähitellen organisatoriseksi muutosvoimaksi.

Alussa johdonmukaisessa potilasturvallisuuden johtamisessa korostui yksilöiden ja yksiköiden toiminnan yhtenäistäminen ja ohjeistaminen, mutta vähitellen myös muut mukautuvan potilasturvallisuuden johtamisen keskeiset periaatteet ovat alkaneet painottua. Vaasassa on esimerkiksi perustettu ryhmiä ja verkostoja potilasturvallisuusasioista kommunikoinnin helpottamiseksi. Potilasturvallisuuden tilaa on myös alettu arvioida säännöllisesti, ja organisaatiolle on alettu asettaa pitkäjänteisiä kehittymistavoitteita potilasturvallisuuden suhteen.

Organisaatiossa on myös herätetty keskustelua siitä, miten henkilöstö voi päivittäisessä työssään vastaantulevissa ristiriitatilanteissa ottaa joustavasti potilasturvallisuutta huomioon. Vaasan keskussairaalassa on nimetty erityisiä potilasturvallisuuden asiantuntijoita ja -työryhmiä, joihin on myös otettu mukaan potilasjärjestöjen edustajia. Potilailla on myös mahdollisuus raportoida havaitsemistaan vaaratapahtumista sairaalaan vaaratapahtumajärjestelmään. Keskeisenä pyrkimyksenä on kuitenkin saada potilasturvallisuusnäkökulma osaksi päivittäistä työn tekoa ja normaalia johtamista sekä vuorovaikutusta potilaiden kanssa.

Tarvitaan uusia tuotteita ja palveluja

Jopa tuhansien suomalaisten on arvioitu menehtyvän hoitovirheiden takia vuosittain. Hoidon aikana sattuneista virheistä aiheutuu Suomessa joka vuosi arviolta satojen miljoonien kustannukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tavoitteena on puolittaa hoidossa aiheutuvien haittojen ja vahinkojen määrä vuoteen 2020 mennessä. Terveydenhuoltolaki velvoittaa nykyisin terveydenhuolto-organisaatioita laatimaan suunnitelman laadun ja potilasturvallisuuden hallinnasta.

Myös kansalaiset näkevät asiassa paljon kehitettävää. Palvelujen turvallisuus tulee olemaan merkittävä kilpailutekijä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille sekä työntekijöiden että potilaiden näkökulmasta. Potilasturvallisuuden kehittämistarpeisiin liittyy myös liiketoimintamahdollisuuksia, sillä kentällä on pulaa turvallisuuden hallinnan osaamisesta.

Juuri päättyneessä kaksivuotisessa Potilasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltiksi -hankkeessa kehitettiin potilasturvallisuuden johtamisen tueksi uusia työkaluja ja palveluja. Projektissa syntyivät esimerkiksi Huperman Oy:n kehittämä Potilasturvaportti -verkkopalvelu, Awanic Oy:n SPro-potilasturvallisuussuunnitelmatyökalu sekä NHG Auditin käytännönläheinen toimintamalli potilasturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi.

VTT on ollut yksi keskeisiä voimia potilasturvallisuuskeskustelun esiin nostamisessa Suomessa. Esimerkiksi VTT:llä kehitetty HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmä ja siihen liittyvä menettelytapa (nykyisin Spinn-off-yritys Awanicin ylläpitämä) on levinnyt laajasti käyttöön suomalaisissa terveydenhuolto-organisaatioissa ja ollut keskeinen potilasturvallisuuden kehittämistä eteenpäin vievä työkalu Suomessa.

Potilasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltiksi -hankkeen aikana VTT:llä kehitettiin TUKU-turvallisuuskulttuurikysely organisaatioiden turvallisuuden tilan arviointiin. Kysely on käytössä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sen avulla toivotaan jatkossa saatavan parempi kokonaiskäsitys suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon potilasturvallisuuden hallinnan haasteista ja vahvuuksista.

Potilasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltiksi -hanke toteutettiin VTT:n, Työterveyslaitoksen, Vaasan sairaanhoitopiirin sekä terveydenhuollon palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten, Awanic Oy:n, Huperman Oy:n ja NHG Audit Oy:n, yhteistyönä. Hanketta ovat rahoittaneet Tekes ja projektin toimijat.

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen -raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T58.pdf

Mediamateriaalit:http://www.vtt.fi/news/2012/29112012_potilasturvallisuus.jsp

Lisätietoja:

VTT
Erikoistutkija Elina Pietikäinen
Puh. 040 826 8113
elina.pietikainen@vtt.fi

Vaasan keskussairaala
Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen
Puh. 06 323 1808
marina.kinnunen@vshp.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

________________________________________________________________________________________________________

VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.

Avainsanat: