Rakennusalan kiristyviin määräyksiin tietoa pientalojen ilmalämpöpumppujen energiansäästömahdollisuuksista
VTT kehitti ensimmäiset luotettavat laskentamenetelmät Suomen olosuhteisiin
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy tutki ilmalämpöpumppujen (ILP) energiankulutusvaikutuksia vanhoissa, uusissa ja tulevissa lähes nollaenergiapientaloissa. Nyt on ensimmäistä kertaa luotettavasti pystytty laskennallisesti määrittämään ilmalämpöpumpun energiansäästöpotentiaalit Suomen olosuhteissa. Tarkastelussa huomioitiin yksityiskohtaisesti lämpöpumppujen ja rakennusten ominaisuudet. Ilmalämpöpumpuilla voidaan kattaa 40–60 % pientalon tilojen lämmityksestä. Tuloksia pääsevät hyödyntämään viranomaiset, rakentajat ja pientaloasukkaat.
Ilmalämpöpumppu (ILP) on pientaloissa yleisesti käytössä täydentävänä lämmitysjärjestelmänä, joka ottaa lämpöä ulkoilmasta ja lämmittää huoneilmaa. Se ei lämmitä käyttövettä eikä sitä liitetä vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään, ja sen rinnalle tarvitaan päälämmitysjärjestelmä, joka on tavallisimmin sähkö, öljy tai puu.
Ilmalämpöpumput Suomen energiansäästöpotentiaalina ja vähentämässä kasvihuonekaasuja
Energiansäästöpotentiaali ja uusiutuvan energian käyttö niin vanhoissa kuin uusissakin rakennuksissa on nykyaikaisilla ilmalämpöpumpuilla 35–40 % tilojen ja ilmavaihdon lämmöntarpeesta. Tulosten perusteella ilmalämpöpumput kattoivat rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmöntarpeesta 40–60 % yhdellä lämpöpumpulla. Kaksikerroksisessa rakennuksessa kahdella lämpöpumpulla katettiin noin 90 % lämmöntarpeesta.
”Ilmalämpöpumppuja myydään vuosittain noin 50 000 kappaletta, mikä kertoo siitä, että kuluttajat ovat jo havainneet niiden tehokkuuden, asumisviihtyvyyden lisääntymisen ja kannattavuuden. On todella tärkeää, että tämän yhteisprojektin tuloksena saatiin säästöille laskentamalli sekä luotettavat ja hyvät tulokset käytettäväksi myös tulevissa rakentamisen määräyksissä”, kertoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.
SULPU ry:n tilastojen mukaan Suomessa on yli 550 000 ilmalämpöpumppua, joiden lukumäärä on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden ajan, ja kasvu jatkuu yhä. Niiden merkitys yksityistalouksien energiansäästössä, kansallisen uusiutuvan energiankäytön edistämisessä ja kasvihuonekaasujen vähentämisessä on huomattava. Ilmalämpöpumppujen osuus Suomen koko rakennuskannan energiansäästöpotentiaalista on 3 TWh, ja tämä muodostaa 5 % Suomen asuinrakennusten lämmityksestä.
Ilmalämpöpumppuja asennetaan pääasiassa sähkö- ja öljylämmitteisiin pientaloihin, ja näiden pumppujen vaikutus hiilidioksidipäästövähennyksiin on noin 0,7 megatonnia.
Rakennusalalle tulossa kiristyviä kansainvälisiä ja kansallisia energiatehokkuusrajoituksia
EU-tasolla on tehty ja tekeillä toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi vuoteen 2020. Suomessa uudistetaan parhaillaan uudisrakentamisen energiatehokkuus- ja energiatodistussäädöksiä, joka astuvat voimaan 2017.
Hankkeen tuloksia pääsevät soveltamaan erityisesti viranomaiset, mutta myös suunnittelijat ja pientaloasukkaat voivat arvioida energiansäästöä ja investoinnin kannattavuutta. Hankkeen raportissa on yksityiskohtaisten simulointitarkastelujen lisäksi esitetty yksinkertaiset menetelmät, joilla ilmalämpöpumpun nettotuotto ja vuosilämpökerroin voidaan määrittää.
VTT toteutti hankkeen maaliskuussa 2015 – toukokuussa 2016, ja sitä rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry.
Julkaisu sähköisesti: Ilma-ilmalämpöpumppujen energiankulutusvaikutukset pientaloissa
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t262.pdf
Graafi: Lämpöpumppujen määrä Suomessa 1996–2015
Lämpöpumpputermejä lyhyesti:
Ilma-ilmalämpöpumppu (ILP) on täydentävä lämmitysjärjestelmä, joka ottaa lämpöä ulkoilmasta ja lämmittää huoneilmaa. Se ei lämmitä käyttövettä eikä sitä liitetä vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään, ja sen rinnalle tarvitaan päälämmitysjärjestelmä.
Vesi-ilmalämpöpumppu (UVLP) hoitaa koko talon lämmitystarpeen. Se siirtää lämpöä ulkoilmasta vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja lämmittää käyttöveden.
Poistoilmalämpöpumppu (PILP) hoitaa koko talon lämmitystarpeen. Se siirtää lämpöä talon lämpimästä poistoilmasta sisäilmasta vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja lämmittää käyttöveden.
Maalämpöpumppu (MLP) hoitaa koko talon lämmitystarpeen. Se kerää ja siirtää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringon lämpöä vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja lämmittää käyttöveden.
Lisätietoja:
Ari Laitinen, erikoistutkija
0405064574, ari.laitinen@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. VTT:n löydät sosiaalisen median kanavilta: Facebook, LinkedIn, YouTube ja Twitter @VTTFinland.
Avainsanat:
